maanantaina lähettiin tuulettautumaan rannalle ja samalla vähän kierrätettiin Chilekaveria lempipaikossa.. Mulla oli ollu aamulla neljän tunnin hissan tentti ja olin nukkunu tosi huonosti ni olin tosi väsyny mutta vähän sellasessa ylipirteessä olotilassa juoksentelin ympäri rantaa ja keräilin simpukita. Löysin tosi paljon sellasia jossa oli pieni käytännöllinen reikä joita voin sitte käyttää kaikkiin askarteluihin. Lähettiin matkaan vasta kolmen jälkeen ni oltiin missattu kaikki reittibussit hienoimille rannoille ni köröteltiin tavisbussilla lähimmälle rannalle jonne ehittiinki just hyvin ennen auringonlaskua.
Yleensä tää ranta on meijän viimeisin vaihtoehto ku se on aina niin täynnä ihmisiä ja ei niin iso ku argeles tai niin nätti ku collioure. Tällä kerralla ei ollu kyllä mitään valittamista ku ranta oli ihan autio ja sai olla ihan rauhassa. Kaikki koulujutut kyllä unohtu nopeesti ku pääsi tonne hengittämään, perpignanissa on välillä nii ahtaan tuntusta ku ei se ilmakaan nii hirveesti kulje pikku kujilla ja kaikki on niin täyteen ahdettua. Ilmakaan ei ollu huono ku aurinko lämmitti ihan mukavasti noin tammikuun lämmöks. Täällä on muutenki ollu tosi lämmn talvi eikä oo kertakaan tullu ikävä punasta duffelia, kämpänki lämpötila on pysyny 19asteessa ilman lämmitystä.
Jep ei se väsymys ja stressi näy ollenkaan naamalta :)
Viimeiset auringon säteet aaltoihin. Santiagosssa ikävöin ihan hirveesti merta tai ihan mitä vaan vesielementtiä varsinki kesällä mut ihan muutenki musta on ihana kävellä rannalla talvellaki ja nauttia yksin olosa merenkohinasta. Oikeestaan oon aina asunu merenrannalla patsi Santiagossa ni kai siihen on jotenki tottunu.
Täällä välimeren puolella kun ollaan ni ei ikinä nähdä ku aurinko laskee mereen vaan aina Canigou-vuoren ja talon taakse. Vois yrittää joskus päästä rannalle aamuauringon aikaan mut noi bussien aikatalulut kyllä vähän vaikeuttaa asiaa.
Oli kiva päästä ottamaan kuvia kun on ollu niin liimattuna kirjoihin viimeaikoina ja varsinki ku valo ja maisemat oli niin herkulliset. En oo värejä ollenkaan saturoinu ja silti toi meren väri on niin lumoava, aina tulee otettuu kuvia rannalta vaan kesällä ku aurinko tulee suoraan ylhäältä ja kovaa..
Ja toi valon väri on niin nätti, kaikenlisäks että paikan päällä on kaunista nii kuvista näkee vielä enemmän eron normaali valoon ja kyllähän se ihan siitäki johtuu miten kamera tallentaa sen valon ärin varsinki ku on vähän pidempi valotusaika. Noi varjotkaan ei oo nii kovia auringonlaskun aikaan.
Mä en vaan voi lopetaa tota meren ihalua, se heijastaa ni nätisti tota valoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti