Matkakohde valittu!

Eilen päätettiin loppujen lopuksi matkan päämäärä ja tänään katottiin bussit. Eli meidän matka kohde tulee olemaan MACHU PICCHU ja lähtö on maanantai aamuna bussilla Aricaan Chilen pohjoisimpaan kaupunkiin josta sitte jatketaan Cuscoon ja ehkä levätään hieman. Bussi lähtee 10.00 maanantai aamulla Santiagosta JA perillä ollaan Aricassa yllätys yllätys tiistaina 15.00 sitte levätään päivä rannalla ja käydään ehkä museoissa ja keskiviikkona kökötetään bussissa 18 tuntia Cuscoon josta sitte seuraavana päivänä lähetään trekkaa Machu Picchulle Cuscosta ostetun matkan mukana. Tähän asti on on suunnitelmat valmiit ja vähän jo jänskättää mut kyl kaikki onnistuu kuitenki :)  Tässä vielä teille hieno kartta että näätte noi etäisyykset.

Tänään siis kävin ostaa bussi liput Aricaan ja valitettavasti enää ei löytyny vierekkäisiä mut sentään peräkkäin ja ehkä joku kiltti setä vaihtaa paikkoja että saadaan olla yhessä :) Bussiliput oli tosiaan neljäkertaa halvempia niin sentakia iteämme kiusataan tällasilla matkoilla ja toisaalta Chilessä nää on aika yleisiä.. Onneks on jo tottunu ja tiedän et naposteltavaa pitää varata koska kaikki bensikset on törkykalliita ja bussiruoka aika hepposta, kans mukavat vaatteet ja silleet että voi ottaa tarpeeks pois jos on kuuma ja jos on kylmä (ilmastointi ja useimissa busseissa täysillä) tarpeeks että matkan aikana voi rentoutuu. Yleensä bussin telkkareistä tulee ihan kivoja leffoja ja ihme kyllä ihan uusia ja sellasia mitä en oo aiemmin nähny. Ja aina kannattaa varoa niitä takapenkkejä koska se vessa alkaa löyhkätä parin tunnin kuluttua.

Tänään myös ostin vaa'an koska sellasta ei Pancholta löytyny eikä kavereiltakaan ja löysin 4eurolla pinkin yksilön. Mä oon stressannu mun matkalaukusta ja hetkestä kun pakkasin sen Suomessa ja koko ajan elän tiedostaen sen painon ja etten voi ostaa sitä ja tätä esim. hiustenkuivaajaa, suoristajaa, kynsilakkoja, kenkiä, takkeja, kirjoja, liika tuliaisia yms. ja kaiken lisäks aina kun ostan jotain kokeilen sen painoa ja mietin että voinko mä viedä sitä Suomeen. Kaiken lisäks tiedän etten Suomessakaan voi ostaa hirveesti asioita koska sitte lähetäänki Ranskaan, eikä Ranskassakaan koska ikinä ei tiedä koska sieltä tuleeki kotiin. Se on oikeesti aika stressaavaa ku se typerä 20 kg rajottaa elämää aika paljon.. No mutta ainaki nyt kun mulla se vaaka on ni voin lopettaa sen arvailun, takin painon miettimisen ja meikkien tarpeellisuuden...

Tähän loppuun vielä kuva maantaiselta Stgo a mil avajaisista, kun Pancho osti mulle jättitikkarin joka oli vielä kaiken lisäks tooosi hyvä vaikka en sitä kerralla pystynykkään syömään :) ja kaiken lisäks se makso alle euron!!

matkaa odotellessa..

Tällä viikolla me ollan joka päivä herätty ysiltä ja matkattu keskustaan soittamaan Perpignanin yliopistolle että saatais Panhon opiskelu asioita eteenpäin. Me oltiin jo syksyllä lähetetty muutama meili sinne mutta vastausta ei kuulunu ni päätettiin sitte soittaa että viisumi asiat pääsis rullaamaan.Me ei olla vielä tavotettu sitä henkilöä kenen kanssa Panchon pitää puhua ja siellä sihteeri sanoo vaan että soita huomenna tai ylihuomenna.. Pancho lähetti meilin yhelle tutulle opettajalle et jos se vaikka sais jotain aikaseks, ni kattoo nytte..  Mulla ei itellä oo mitään ongelmaa kun tein sen Delf b2 kokeen kun olin Ranskassa ja kiitos EU:n vapaan liikkumisen tarviin vaan syksyllä mennä paikan päälle ja kirjautua sisään.
Sitten ku päästiin vihdoin kotiin niin oliki jo nälkä. Pancho päätti tehä gnoccheja ja jauhelihakastiketta ja oli tosi hyvää , vaikka yleensä mun mielestä ne on mauttomia ja kumisia.

Puheluiden jälkeen mä jäin keskustaan artesaanitorille ettimään tuliaisia ja löysinki niitä hyvällä menestyksellä. Ainoostaan iskälle puuttuu pari mutta tiedän jo tarkaan mitä aijon ostaa sille. Äidille on kerääntyny jo vähän enemmän ku oli tarkotus mut ei kai siitä o haittaakaan, ajattelin jo antaa jonku niistä synttärilahjaks mut sit muistin kuinka huono mä oon pitää salassa jo ostettuja lahjoja. Pancholle mä meinasin jo monta kertaa lipsauttaa se tuliaisen Suomesta ja melkeen sitä näyttelinki webbikamerassa ja nyt ku yks kaveri Ranskasta kysy osotetta jouluyllätyksen lähettämiseks ni multa on meinannu lipsua pari kertaa ja teen sen melkeen tarkotuksella ku en kestä salailua. Onneks en oo viel ostanu sen 5-vuotis lahjaa varmaan pitää odottaa viime hetkille etten paljasta sitä aijemmin. No tässä alla on kuitenki paketteja koska en tietenkään niitä voi esitellä täällä koska lähes kaikki tuliaisen saajat tätä lukee.

Loppuun vielä kuvia kotimatkalta. Ekassa kuvassa vasemalta on pieniä tassunjälkiä sementissä ja täällä kaikki kadut on tollasia isoja sementti laattoja ja aika monessa on jalanjälkiä tai koirien tai lintujen jälkiä ja tietenki niitä "i was here" kirjotuksia. Ylärivin keskimmäisessä kuvassa on kaktus joka on kukinnassa ja kaiken lisäks siinä on myös kaktuksen hedelmiä joita voi syödä, ne on niitä vaaleanpunavihreitä ja niitä kutsutaan tunaksi. Ylärivin oikeessa kuvassa oli kiva kukkia ja valkonen laatkkotalo jotka on kanssa aika yleisiä täällä. Sen alla oleva auto oli myynnissä ja mun haaveissa voisinki huristella sillä. Autokuvan vieressä on pikkupersikka puu joka on toosi yleinen täällä ja tähän aikaan vuodesta oksat notkuu persikoiden painosta. Sen vieressä on jättikukkia ja sen yläpuolella kiva pikku pihakasvi, jos en tietäis miltä lihasyöjäkasvi näyttäis voisin kuvitella sen olevan ton näkönen...

Ja tosiaan siitä matkasta ei olla vielä ihan varmoja että minne tai millon lähetään mutta yks vaihtoehto olis lähtee pe iltana että ehittäis kattoo jossain aavikolla Dakar rallia ja sieltä jatkettais Peruun ja Machu Picchun joka on siis palannu meijän suunnitelmiin tai sitee lähettäis maanantaina joko Ecuadoriin Montanitaan joka on nyt ku dollari on alhaalla aika halpa vaihtoehto tai sitte etelä-chileen tai sitte sinne Peruun, mä ilmottelen sitte ku lähetään matkaan..

Santiago a mil!

 Eilen käytiin kattomassa Santiago a mil-nimisen tapahtuman avajaisia keskustassa. Stgo a mil on teatteri-tanssi festari joka järjestetään aina tammikuussa ja kestää koko kuukauden ajan. Näytelmiä esitetään joka puolella Santiagoa ja muissa kaupungeissa kuten Antofagastassa ja Talcassa ja suurin osa lipuista maksaa tuhat (mil) pesoo eli noin 1,50 euroo. Näytelmiä tuodaan eri maista esimerkiks tänä vuonna on belgialaisia, venäläisiä ja perulaisia tulee esiintymään ja tietenki järkyttävä määrä chileläisiä näytelmiä. Avajaiset alko tutulta Plaza de armasilta jonne yhtäkkiä ilmesty kolme tätiä jättimekoissa oopperaa laulaen, aurinkokin oli just alkanut laskemaan värjäten kauniisti pääpostikonttorin ja muut talot.

Tädit lähti kävelemään ja ihmisjoukko seurasi me mentii syömään pari juusto empanadasta ja kun tultiin ulos oliki tädit jo löytäneet meijät ja odotti Plaza de armasin kulmalla että millos jatketan matkaa. Niiden mukaan oli myös liittyny rumpuryhmä joista kuvia vähän myöhemmin ja ihmiset taputti ja tanssi.

Seurattiin täteja taas vähän matkaa eteenpäin kunnes matkaan liitty rokkipellet jotka siis soitti jotain hevymetalintapasta musiikkia kitaroilla ja jätti rummulla niillä oli myös kaks tautatanssijaa paitsi et nää oli sivutanssijoita jotka hyppeli alas ja ylös rummuttaen samalla biisin tahtiin.

Ja sitte tavattiinki rumpuryhmä uudestaan.. ja aurinko laski..

 Löydettiin taas tädit jonku hienon rakennuksen edestä..

Ja yhtäkkiä tädit valaistu, hyvä nii koska valoa ei enää hirveesti riittänyt...

Sitte saavuttiinki la Monedalle eli pressanlinnan eteen jonka vieressä lava ja orkesteri odottelikin jo rouvia..

Ja rokkipelletkin saapu paikanpäälle..

Toi lippu näyttää aika säälittävältä koska se on oikeesti ihan järkyttävän kokonen ja rumpurymhä muuten jatkoki orkesteri jatkoks..

Ja  mitäs sitte tapahtukaan...

Oikeita ihmismarionetteja..

Ja vielä kaks erilaista, toiset oli viulisteja ja toiset pellejä

Ja tais siellä olla pari akrobaattiakin..

Noi oli kyllä aivan mahtavan näkösiä ja tietenki orkesteri soitti koko ajan..

Ja noi varjot oli niin nättejä

Noi näyttää kyl epäilyttävästi nukeilta kuvassa mut kyllä ne ihan oikeita ihmisiä oli.

Entel-torniki pääs mukaan kuvaan

Oli kyllä tosi hienot avajaiset ja kaiken lisäks ku oli vielä riittävästi tilaa kadulla kun suurkaupungissa eletään ni aina jos järjestetään jotain kadulla ni ihmisiä on nii jumalattomasti että ei ees ite tarvii kävellä ku massa vaan liikkuu.. Esityksen takana oli ranskalainen Transe Express-ryhmä ja ihmismarionetti esityksen nimi oli "LLuvia de violines" eli viulisti sade ja "Hombre movil" mobiilimies, en löytäny ranskan kielisiä nimiä mutta jos tolla etti youtubesta ni löytää videoitakin esityksestä.

Feliz año 2011!

 Hei ja hyvät uuden vuoden toivotukset sinnekkin. Nyt vasta laitan kuvia ja kirjottelen koska kiirettä on pitäny kun lennän kotiin jo kuukauden kuluessa ja pitää Ranskan yliopistopapereita ja muita papereita pyörittää ja sitte vielä jollekki lomalle ois kiva päästä ennen paluuta. Mutta luultavasti lähetään neljän päivän sisällä sinne lomalle että älkää ihmetelkö jos täällä tulee yhtäkkiä hiljasta. Uutta vuotta meijän oli tarkotus mennä juhlistamaan rannikolle Viña del mariin tai Algaroboon mutta mutta.. ne suunnitelmat meni vähän mönkään ku jengi liikku vähän liian myöhään tai ei liikkunu ollenkaan. Joten me sitte jäätiin Santiagoon josta oli yli kolmas osa lähteny muualle. Ekaks me syötiin Panchon vanhempien kanssa ja ruokana oli yllätys, yllätys grillattua lihaa. Mä olin tehny mansikka piiraan joka ei ihan onnistunu nii hyvin ku samanlainen pari päivää aikaisemmin koska ahneuksissani tungin liika mansikoita mukaan. Noh aamulla se oli kuitenki hävinny keittiöstä :) Kun kello läheni kahtatoista me juostiin läheiselle liikenneympyrälle jonka ylikulkeva silta oli suljettu että ihmiset voi ihailla ilotulituksia läheiseltä vuorelta. Me ei kuitenkaan ehitty ihan sinne sillalle asti ku kello löi kakstoist vaan sai Pancholta uuden vuoden pusun paikallisen ruokakaupan parkkiksella :)

Sen jälkeen kun oltiin skoolattu Chileläisellä shampanjalla (suora käännös pullon nimestä) ja mä olin epätoivosesti yrittäny ottaa kuvia ilotulituksista, jotka on muuten Chilessä kielettyjä yksityisiltä ihmisiltä ja ainoot ilotulitukset on kaupungin sponssaamia, suunnattiin kotiin ja sieltä nopeesti kaverin järjestämiin bileisiin. Näköjään Santigoon oli jäänny muitakin ihmisiä ja juhlistajia oli loppujen lopuksi ihan mukava määrä. Mun Pancholle joululahjaks antaman KC and the sunshines bandin levy tuli kovaan käyttöön ja kaikki innostu diskoilemaan meillä oli jopa piiri josta jokainen vuorollaan pääsi keskelle näyttämään vähän mooveja :D Mä innostuin sen verran että vieläki on reidet hellinä sukellusliikkeistä mutta tais ne 8cm korotkin sitä avittaa...

Sitte nouski jo aurinko (siis joskus kuudelta) ja me lähettiin jatkoille kaverin uima-altaalle. Tää oli onneks etukäteen tiedossa ni olin tuonu biksut ja aurinkorasvat mukaan ja ensimmäinen päivä 2011 oliki hemmetin kuuma joku 30 astetta tai enemmän. Kahdelta rantauduttiin kotiin ja mentiinki heti nukkumaan vaikka ekaks ei oikeen väsyttäny. Oli oikeen kiva uus vuos varsinki ku voi pukeutua nätisti eikä michelin ukoks. Muuten en oo näiden isojen juhlien kannalla kesäks koska kyllä ne nyt vähän turvottaa ja heti seuraavana päivänä pitäis lähtee biitsille :)

elokuusta joulukuuhun 2010

 Elokuu:
Päästiin vihdoin talvilomalle ja suunnattiin pohjoseen Atacaman autiomaahan rauhottumaan ja nauttimaan aivan mahtavista maisemista ja väreistä. Kävästiin kuolemanlaaksossa ja hypittiin kuulaaksossa ja pyöräiltiin pirunrotkoon.

Autiomaasta me jatkettiin rannikolle Pan de azucariin ihastelemaan kukkivaa aavikkoa ja pelikaaneja. Oli myös mukava nähdä pitkästä aikaa tyyni valtameri vaikka uimaan ei ihan vielä päästy.

Sitten oliki mun synttärit ja täytin 22 vuotta!!!

Elokuussa alko myös koulu uudestaan ja Pancho jatko fudiksen pelaamista. Takapihalla alkoi vihdoin näkyä elämän merkkejä talven jälkeen.

Syyskuu:
Sitten tulikin Chilen 200-vuotis itsenäisyysviikko ja Algarobo oli paikkana. Auriko alkoi paistamaa vähän enemmän mutta ei vieläkään uskallettu mennä veteen. 

Meidän kadulla odotti yllätys kun kirsikan kukat puhkes kukkaan ja talven harmaus jäi taakse...

Lokakuu:
Koulussa tehtiin paljon hommia ja ehdin siinä välissä autella muitakin ja leikkiä mallia. Alettiin myös liikkua enemmän ulkona ja vierailtiin Bella vistassa ja Pablo Nerudan talossa. Pancho leikkautti hiuksensa ja eikä tykääny lopputuloksesta.

Halloweenin kunniaks käytiin kattomassa SAW VII kauhuleffa komiulotteisena ja mä kiertelin Santiagoa kuvia räpsimässä. Me leikittiin koirien kanssa enemmä ja Gaspar-kissa katosi :( Ja barcelona voitti madridin 5-0!!! (saattaa olla että peli oliki marraskuusa tai jopa joulukuussa)

Marraskuu:

Juhlittiin Panchon veljen ja iskän synttäreitä ja kouluhommat jatku. Vierailtiin vähän lisää Santiagoa ja odoteltiin kesää. Ja aloin kirjottamaan terveisiä tänne blogiin.

Käytiin koulun kanssa Valparaisossa ja nautittiin maisemista ja hyvästä seurasta ja tosiaan tehtiin paljon kouluhommia!

Joulukuu:
Paiskittiin vikat kouluviikot täysilla ja sitten oliki jo loppukoe. Juhlitiin Panchon äidin synttäreitä ja ihailtiin maaseutua. Juhlitiin joulua ja syötiin kalkkuna päivässä. Sain ihania lahjoja ja nautin hedelmistä. Ja sitten juhlittiinkin vuoden vaihtumista Santiagossa.

 Sellanen oli vuosi 2010 mulla ja oli oikein mukava vuosi opiskelin ekaa kertaa lukion jälkeen ja tulevaisuuden suunnitelmat tuli vähän selkeemmiksi. Välillä oli ikävä Suomeen varsinki kesä-heinäkuussa ku täällä oli kylmä ja Suomessa kaunis kesä välillä myös aika kävi vähän pitkäksi mutta toisaalta koin paaaaljon paaaljon uusia asioita joita en vaihtaisi mihinkään!

tammikuusta heinäkuuhun 2010

 Tammikuu:
vietin tammikuun enimmäkseen papereitä järjestellen ja tulevaa Chile-reissua jännitellen, välillä ehti ulos ihmettelee lumentuloa ja juhlimaan westin hautajaisia ja luistelee äidin kaa. Tammikuu meni myös töitä tehdessä :(

Helimikuu:
 Nousin vihdoin lentokoneeseen päämäärän Rio de Janeiro jossa tavattiin Panchn kanssa ja juhlitiin 4:ttä vuosipäivää. Riossa tietenki koluttiin copacabanat ja ipanemat (rantsut) ja nähtii Jesse ja käytiin seikkailemassa sademetsässä jossa nähti hirveen iso käärme, nautittiin elämästä ja ruoasta. Molemmilla oli korvasta korvaan ulottuva kestohymy koko rio-viikon...<3

Riosta me jatkettiin bussilla Sao Pauloon ja oltiin vaan 2 päivää mutta iiiisot pilvenpiirtäjät, järkyttävä määrä ihmisiä ja hienot graffitit jäi ikuisesti mieleen.

Sampan jälkee laskeuduttiin rannikoa alaspäin bussilla ja seuraava pysäkki olikin Florianopolis joka oli vähän pienenpi paikka perinteisempi paikka. Toisella puolella saarta oli aika iso turistisurffaus-alue jossa oli ihania rantoja aurinko oli vaan vähän piilosilla..

Viimenen pysäkki Brasiliassa oli Rio Grandessa joka oli hauska kummalisine, värikkäine, uusklassine, ränsistyneine taloineen ja tietenki "maailman pisin ranta" jossa odotettiin karnevaalien alkua ja juotiin caipiriñoja kojuista..

 Rio Grandesta päästiin ystävän päiväks Urugauayhin ja Palomaan rannalle. Tässä vaiheessa matkaa vähän alko väsyttää ja enimmäkseen vaan makoiltiin rannalla oli myös kiva vihdoin puhua espanjaa ja tulla ymmärretyks... Mulle tuli tosta Paloman rannoita ihan muumit mieleen.

 Seuraava pysäkki olikin sitte Punta del este joka on aika kuuluista rikkaitten turistien lomapaikka vähän niiku Ranskan riviera ja oikeesti yövyttiinki viereisessä kaupungissa että tulis vähän halvemmaks ja oli muuten muutenki koko Uruguay kallis mesta. Ja käytiin tietenki katsastamassa Punta del esten sormet..

Seuraavaks oli vuorossa pääkaupunki oli Montevideo. Arkitektuuri oli hienoa ja alko jo muistuttamaan siitä että oltiin lähestymässä Santiagoa.. Viimeisenä iltana Pancho avas parvekken mun nukkuessa ja aamulla heräsin joku 20 hyttysenpuremaan naamassa ja jaloissa Panchoa tietenkään ei hyttyset ollu koskenukkaan..

Viimeinen pysäkki Uruguayssa oli  Colonia del Sacramento joka on yksi unisefin maailmanperintökohteista. Paikan vanha kaupinki on säilyny aika samalaisena siitä ku espanjalaiset lähti joskus 1800-luvulla ja talot on rakennettu savesta ja oljista siellä oli myös paljon pikku museoita joihin pääsi sisään yhellä lipulla joka ei ollu todellakaan kallis...

Sitte otettiin laiva ja rantauduttiin Buenos Airesiin Argentiinaan, joka oli aivan mahtava ja iso. Arkitehtuuri oli taas tosi hienoa ja käytiin Caminitossa jossa oli kaikenlaisia värikkäitä taloja ja tango-tanssijoita ja tietty Boca Juniorsien koti areena. Käytiin katsastamassa pinkkitalo joka on siis pressantalo ja obeliski joka on toi iso piikki-rakennelma. Tutustuttiin myös modernintateen museoon ja nähtiin mm. Frida Kahlon ja Diego Riveran töitä. Pancho kävi parturissa ja ei ollu tyytyväinen lopputulokseen. Aamulla ku oltiin lähtemässä hostellista nähtiin tekkarista että Chilessä oli ollu iso maanjäristys ja tuli kiire kotiin.

Maaliskuu:
pelkkää voimien keräilyä, matkasta palautumusta ja koulujen alun odottamista. Olin vähän kyllästyny kameran mukana kantamiseen kun olin sitä joka päivä tehny matkalla.

Huhtikuu:
Koulut alko mutta alkuks ei ollu hirveesti hommia tehtiin laatikkokamerat ja vallotettiin Santiago. Pancho alko pelaa fudista joka lauantai niiden entisen koulun liigassa ja meijän kaveri muutti omaan asuntoonsa ja juhlittiin tupareita. Ja ilmat viileni pikku hiljaa.

Toukokuu:

Pancholla oli synttärit ja sitä juhlitiin just facebookista löytyneen laspuuden kavereiden ja muiden avustuksella. Oikeena synttäri-päivänä sankari opiskeli koko päivän. Toukokuussa meillä oli myös caipirosca-ilta ja juhlittiin Nachn synttäreitä itse tehdyllä sushilla ja fudis-liiga tietenki jatku. Gaspar niminen kissa oli myös enemmän Santiago-kotona.

Kesäkuu:

Opiskeltiin PALJON ja ilmat taas viileni :( 

kävästiin myös Cerron Manqueheulla josta oli hienot näkymät alas..

Heinäkuu:

ilmat oli vilpoisemmillaan ja me yritettiin ettiä omaa kotia tuloksetta (maisema kuva on yhdestä aika potentiaalisesta asunnosta) Kesäkuu oli myös mun loppukokeeseen valmistautumis aikaa joka meni aika hyvin. Ehittiin me käymään Funk-atacin keikallakin. Ja ietenki nukkumaan Panchon siskon huoneessa.