sushia ja artesaniaa

Eilen oli pilvellinen päivä mentiin nauttimaan siitä puistoon ja syömään sushia joka ei ollu mitään hirveen hyvää ja hajoili koko ajan. Alla mä näytän hamsteri esimerkkiä miten varastoida susheja poskiin ja huijata Panchoa käyttämään kameraa että saan syötyä enemmän ku se. :)

 Ja oikeestaan me lähettiin tutustumaan Los Dominicos-nimiseen dominikaaniseen kirkoon joka oli aika helsinkimäinen ulkoota, oikeella puolella kuvia siitä. Siinä kirkon vieressä on myös hieno artesaanikylä jossa myös vierailtiin josta myös löytyi perinteiset jeesuslapsi-asetelmat ja näköjään myös roskalla sidottuja palmuja.

 Artesaanikyläänhän me eksyttiin estimään tuliaisia sinne Suomeen ja jos mulla olis kyky ajatuksen voimalla siirtää mun laukut sinne kotimaahan tai jos FINNAR EI KIELTÄIS YLI 20 KILON MATKALAUKKUJA (koska Pariisiin asti saisin jopa raahat 40kg) ni olis mukaan tarttunu vähän enemmän tavaraa... Ainaki noita savi ruukkuja tai kattiloita olisin voinu ottaa pari ja tossa oikeella yläkulmassa olevista savikoristeesineistä ne ei nakuilijat, ne pulleet lampaat oisin voinu ottaa ainaki ja sitte tossa saviruukkukuvan alapuolella noista kuparisita seinäkoristeista ja naulakoista ainaki pari mukaan ranskaan, keittiössä voisin vaikka ripustaa pyyhkeitä ja sen kuvan oikeella puolella olis iskälle abbeyroad tyyny ja kyl mä varmaan jotain käyttöö löytäisin tolle marilyn-venukselle joka on kuvan yläkumassa. Toi intiaanit vastaan espanjalaiset vasemassa alakulmassaki oli aika hauska ja jotain metalliastioitakin voisin tuoda tuliaisiks, mutta joo mukaan lähti kaksi kevyttä tuliaista, vaikka en tiedä vielä raaskinko niitä lahjottaa pois kun ne on niin nättejä :) Mä en voinu ottaa kuvia kaikista vaikka olisinki halunnu mutta aurinko oli lomilla ja välillä mua mulkoiltiin kameran takia, mutta siellä oli siis vielä hirveä määrä koruja, ihme kiviä, kristalleja, nahkaa, kupari- ja puujuttuja ihasteltavana.

Vielä on pari tuliaista ostamatta ja vaakakin olis ihan hyvä idea etten sitte joudu pulaan lentokentällä...

synttärijuhlat maalla!

Tässä teille vähän parempi kuva musta ja Panchon perheestä kun se joulukuva oli vähän pimeen puoleinen :)

Me vietettiin ennen joulua Panchon äidin synttäreitä ja paikkana oli tietenki Panchon iskän laspsuuden koti joka sijaitsee noin 60 kilsaa Santiagon ulkopuolella ja on aika landea, Panchon äiti pitää siellä kampaajaa ja viettää suurimman osan viikosta siellä. Paikalla oli enimmäkseen sukulaisia Panchon äidin puolelta ja joitan sen kavereita. Päivä oli pilvinen vaikka muuten oli ollu ihan loistokelit mutta ei ainakaan palettu, tuuli oli vähän vilponen kyllä ja nää kuvat on jotku aika hullun värisiä ku kokeilin noita pilvisenpäivän ja aurikopäivän värienlämpötilasäätöjä. Meijät oli taas heivattu keittiöön ja siellä pyöräytettiin pari quicheä ja tapaksia. Ylimmässä kuvassa Pancho tarjoilee serkuksilleen ja siskolleen jonka mielestä quiche lorraine on parasta vaikka ilmeestä ei sitä uskois :) sen viereisessä kuvassa  Pancho ja sen veli tuo synttärikakkua äidilleen niiden alla hattupäiden sedän vieressä on Panchon isoisä ja keskimmäisessä oikeella synttärisankari sen vieressä Pancho isoäiti ja vasemalla Panchon äidin kaveri. Alhaalla on sitten yhteiskuvassa tätejä, serkkuja ja isovanhemmat ja synttäri sankari ja oikeella alhaalla Panchon äidin kavereita.

Panchon äiti on aika paljon kunnostanu taloa ja sen ympäroimää maata, maaliskuussa kun käytiin ekaa kertaa maalla ni siellä oli heinäkorkeeta ja eläimiä juoksi joka puolella. Nyt on nurtsi siististi leikattu ja kivitetty polut ja kasvien ympärykset. Siellä on yksi persikkapuu joka oli ihan notkollaan pikkupersikoista ja viinipuskia joissa noi vihreät pikkupallerot kypsy ja takana on piiiitkä kaistale maata johon on istutettu maissia ja kesäkurpitsoja joka oli ennen vaan joutomaata naapurin lehmien syötäväksi. Suunnitteilla on myös rakentaa toinen talo taakse ja uima-allas, mutta siinä saatta kestää vähän aikaa. Keli oli vaan vähän kehno kuvien ottamista varten eikä paikan kauneus tuu ihan niin hyvin esille.

Tällä viikolla olis vielä tarkotus mennä maalle kun on aurinkoakin ja ottaa lisää kuvia ja nauttia rauhasta ja hedelmistä...

joululomalla

Meillä on sujunut joululoma oikeen leppoisesti, ollaan nukuttu paljon ja syöty hyvin vaikka kalkkuna meniki yhdessä päivässä ja nautittu kesästä ja hedelmistä. Meillä on aika paljon hedelmiä kerääntyny mutta niistä onki hyvä tehä tollasella mehukoneella vitamiinipommi johon laitoin appellsiineja, pikku persikoita (en oo ihan varma noista lajikkeista koska niitä on oikeesti joku miljoona täällä), mangoa ja sitruunaa ja ainoostaan mango oli kaupasta ostettua. Ja tietenki puuroa mansikoilla josta Pancho tykkäs mä sain juoda mehut kun ne oli liian kirpeitä sille :P

 

Ja sitte sen jälkeen yritän keksiä jotain tekemistä, tänään oli pitkästä aikaa pilvistä joka oli aika mukavaa kun ulkonaki jakso liikkua. Kuljeskelin sitte pihalla ja räpsin kuvia, meillä on tosiaan tollanen hieno sitruunapuu takapihalla ja siellä on jopa linnunpesä ja Pancho sano että ne linnut on niitä "lovebirds" ja viikkos sitte ku käveltiin kotiin juhlista se näytti mulle vihreitä papukaijoja, kyllä näiden chilelintujen viserrys on ihan mukavaa vaihtelua suomenlintuihin. Ja kuvailin kanssa mun joululahjoja eli tota käsilaukkua ja kukkia vaikka sieltä on jo ruusu ja auringonkukka kuihtunu ja kuva on tosiaan meijän huoneesta johon Pancho oli maalannu vihreet seinät. Ja toi kuvassa näkyvä ikkunakin on meidän pikkuhuoneen valoaukko.

 Ja sitte tietenki leikin koirien eli Pepan ja Augustiinan kanssa. Ne on tosi valokuvauksellisia karvakuonoja niiku näkyy, Augustiina ei pysy ikinä paikallaan tai jos se pysyy ni se haukottelee tysimyksestä tai jotain muuta ihmeellistä esittää ja Pepaa nyt ei vois vähempää kiinnostaa se vaan makoilee ja se ei siis todellakaan oo normaalisti noin passiivinen vaikka vanharouva jo onkin. Pepa rakastaa yli kaiken harjaamista ja nyt se aina tuleeki kiehnää ja vinkumaan harjaamista ja sitte se heittäytyy selälleen ja antaa jalan heilua kun on saanu tahtonsa läpi. Augustiinaa ei oikeen harjaus eikä ruoka jaksa kiinnostaa ja enimmäkseen se vaan ihmettelee maailmaan portin raosta tai jouksee tuhatta ja sataa, ulkona kävelessä se on vähän arka eikä uskalla sillon jousta ollenkaan eikä myöskään haukkua vaikka sitäkin harrastaa aina kotona.

 Sellasta täällä, nyt näyttää vähän siltä ettei päästäkkään pois Santiagosta uudeks vuodeks mutta sen jälkeen ollaan kavereiden kanssa menossa rannalle ja sieltä jatkettais etelään päin lomia jatkamaan, mutta täällä suunnitelmat tuppaa aina vaihtumaan välillä...

feliz navidad!

Feliz Navidad ja hyvää joulua sinne kotosuomeen täällä on tosiaan kuuma kuuma kesä menoillaan niiku kuvista näkee ja hedelmiä ja kukkia on joka puolella. Sain Pancholta tollasen kukkakimpun joululahjaks, jossa oli täynnä erilaisia kukkia. Jouluaatto me vietettiin Panchon perheen kanssa ja meijän tehtäväks tuli kalkkunan paisto kun ne on saannu jostain päähänsä että me tykätään kokata vaikka se on ehkä enemmän silleen että me tykätään syödä hyvin. No mun kokkikirjan ja netissä selailun jälkeen suunniteltiin ne ainekset ja jouluaattona kun Pancho tuli töistä alettiin sitä tekemään, ongelmana oli vaan että se oli vielä vähän jäässä kun ei oltu sitä kunnolla sulateltu. Täytteeks silputtiin ja paisetiin mangoa, nektariinejä, manteleita, sipulia, omenaa, purjoja ja sitruuna mehua, mausteita ja rommia ja varmaan vielä jotain muuta jota en nyt muista ja sitte me tungettiin ne jutut sisään ja laitettiin uuniin ja noin neljän tunnin kuluttua se oli valmis, tietty välillä heitettiin ja injektoitiin lisää nesteitä sisään. Ja yllätys yllätys siitä tuli aika hyvää ja koko Panchon perhe oli niin innoissaan kalkkunasta että unohdettiin ruokarukous :) ja tosiaan alettiin syömään vasta 12 yöllä mut ei se haittaa koska täällä saa lahjat avata 12:sta jälkeen yöllä. Tossa alhaalla näkyy myös kuvia mun kamalista joulutortuista joista ei tullu yhtään lehteviä vaikka mä sitä takinaa taittelin ja kaulin ja pistin pakastimeen ja toi ihme luumuhilloki oli väärän väristä. No meillä oli kuitenki tosi ihana joulu ja syötiin hyvin!

 Harmi noi kuvat on vähän pimeitä ja pikkuruisia..

Sellasta täällä ja sain tietenki lahjoja mutta niistä sitten myöhemmin ja hedelmistä tulee kans lisää kuvia ku meillä on hirvee kasa pikkupersikoita maalta ja sitruunoja takapihalta ja sitte myöhemmin viinirypäleitä ja tietty ei ne kaupassakaan hirveen kalliita oo mun lempiherkut on nyt kirsikat, vaikka ne Ceretin kirsikat on kyllä vaan maailman parhaita :)

viimeiset kouluviikot

Hei te kaikki uskolliset blogini lukijat (äiti), en ole päässy kirjottelemaan viime viikkoina koska on ollu vähän kiire kun oli viimeiset kouluviikot ja pieni stressi. No onneks ne on nyt ohi ja loma on alkanut ja kohta päästään rannalle rentoutumaan. Viime viikkoina en ees ehtinyt ottaa hirveästi kuvia, mutta jotain sinne kameran muistikortille oli kutenkin tallentunut, ja näin myös voit olla varma että en kuole täällä nälkään :)

Me vaan syöpötellään tälläpanchon kanssa mutta ainakin se on auttanu jaksamista :) ja noi lautaset on joka päivä käytössä! ja ollaan me välillä päästy uloskin syömään mä vaadin päästä käymään fuente alemana nimisessa mestassa josta olin kuullu koulukavereilta että siellä on tooosi hyvää ruokaa. ja se oliki ihan mukavan mesta, purilaiset tehtiin meijän edessä ja vanhat tädit ja sedät oli mukavia ja rauhallisia ja tietenki tärkeitä oli että ruoka oli hyvää. Me syötiin romanialainen jossa oli 3 eri lihaa eli sikaa, lehmää ja jotain kolmatta ja sitte sen päällä hapankaalia ja jotain muuta jota en nyt muista ja sitte churrasco majoneesilla avokaadolla ja tomaatilla ja churrascossa liha on lehmää viipaleina vähän niiku kebab mut tää on sata prosentista lihaa tisin ku kebab ja hyvää oli vaikkä mä en nyt siitä hapankaalista hirveesti välitä :) Ja selvennykseks vielä että Chileen on tullu paljon eurooppalaisia uudisasukkaita muunmuassa saksalaisia ja siitä mestan nimi ja muu saksalaistyylinen chilekultuuri niiku laaja olutvalikoima.

 Ja sitten me tietenki harrastettiin ihan perus Chileläistä asado:a eli grilli-bileitä eli tuli grillille ja hirvee määrä lihaa päälle nää aina nauraa täällä kasvissyöjille ja eikä oikeen tajuu mihin niitä käytettään ni piti sitte näyttää että ja heittää noi homejuusto herkkusienet grilliin ja kaikki jotka maisto ni tykkäs tosi paljon! Niistä on tullu Panchon iskän herkkua ja syödään noita melkeen joka sunnuntai :) Myös mun suositut tarinat Suomen lihavalikoimasta ja hinnoista on aina yhtä viidyttäviä.

 

Ja tästä sitten päästäänki kaiken tän tulokseen eli loppukokeeseen.. joka meni ihan hyvin sain 6,1 numeron joka vastaa suomen 8+ eli vähän huonmmin meni ku viime lukukaudella mut ite olin tosi tyytyväinen omaan lopputulokseen. 

nyt nokka kohti uusia seikkailuija!

japanilaisesta puutarhasta patsaspuistoon

Lauantaina meijän piti mennä Cerro San Cristobalin huipulle sellasella hissijutulla mutt se olikin suljettu (vaikka misään ei niin lukenu). No mutta onneks se on aika iso vuori ja sen takia sieltä löytyyki aika paljon tekemistä niiku eläintarha, jonne ei kannata mennä jos ei kestä kärsiviä eläimiä ja erilaisia puutarjoha joista me sitte valittiin japanilainen versio. No ekaks ku pienen metsissä seikkailun jälkeen löydettiin sinne ni meitähän odotti tällanen näkymä.

Noi vuoret näkyy tollasina vähän sumusina sen smogin takia mut ei oo kyl pahimpia päiviä toi maisema on melkeen sama ku sielt Pablo Nerudan kotoota mut vähän ylempää vaan ja toi Santiagon osuus joka tossa näkyy on nimeltää Golf tai no Las Condesia se on mut mtro aseman mukaan sitä kutsutaan ja se on iso business-alue, oon käyny vähän kuvailee sielläkin mutta ne kuvat tulee sitte ku saan kehitettyy sen filmin. Ja se itse japaninlainen puutarha oli aika mitätön ja pikkunen ja täynnä ihmisiä. Täällä Chilessä on tollasia kummallisia havupuita niiku tossa kollaasin yläoikeassa kuvassa näkyy ja ne muistuttaa mun mielestä ihan niitä myyrä-puita mitä siin piirretyssä aina näky ja muuten kaikki alkuperäispuut on ikivihreitä eikä koskaa pudota lehtiä mut aika paljon koivuu ja vaahteraa täält myös löytyy.

Ei me hirveesti sielä puutarhassa viihdytty ja sitten lähettiinki kotiinpäin ja kotimatkalla käveltiin patsaspuiston läpi jossa oli josjonkinlaista patsasta ja aika moni oli siellä piknikillä ja partiolaisia oli joka puolella. Se ero täällä on Suomeen että kaikki puistot on tosi hyvin hoidettuja ja ne on aina täynnä ihmisiä eikä ne oo vaan pussikaljalla siellä vaan just piknkillä tai muuten vaan istuskelee, ihmispaljous voi myös johtua siitä että täällä on niin paljon ihmisiä Suomeen verrattuna ja tietty lämpimällä ilmalla on kiva istuskella puistossa. Ja ne patsaatkaan ei ollu pelkästään uusklassisia vaan ihan moderneja ja hauskoja.

Oikeestaan Pancho halus vaan kävellä tän puiston läpi koska se oli myös matkalla empanadas mestaan jossa sitten pysähdyttiin syömään pari empanadasta, mä otin camaron-queso eli katkarapujuusto joka on uppopaistettu ja parasta mitä tiedän ja Pancho halus macha-queso joka on siis joku merenelävä joka mun mielestä maistuu ihan miltä levä haisee mut niit ei ollu ni se otti pollo-champignon-queso eli kana-herkkusieni-juusto joka oli kanks hyvää mut ei kyllä voittanu mun omaa :) 

Illalla sitte kutsuttiin  pari kaverii meille ja pelatiin noppapeliä nimeltä Bizquit ja kuunneltiin Americoa ja tanssittiin (mun mielestä Americo näyttää ihan Antti Tuiskulta). Ja muuten kyseinen laulajan on tän hetken hitti tai no ollu jo siitä asti ku tulin tänne ja joka puolella soi aina toi sama biisi...

Eli tää biisi että pääsette samaan tunnelmaan ku me :)

 klikkaa linkkiä  Americo -te vas

tiistai ja Plaza de Armas

Heipä taasen mulla oli kiva päivä tiistaina kun sain nukkua pitkään ja sitten meninki auttelemaan koulukaveria studiossa jossa mut meikattiin ja leikin mallia. Tällä kertaa mekotkin oli kivan näkösiä ja ne oli sen meikkaaja tytön oma tekemiä, olisin voinu jopa ostaa yhen mutta en sen materiaalista hirveesti välittäny kun se oli jotain spandeksia. Sen jälkeen jätin meikit naamaan kun ne oli sen verran rauhalliset koska illalla mut oli kutsuttu valokuvanäyttelyn avajaisiin. Siinä välissä ehin taas tallustella Plaza de armasille ostelemaan YHTÄ postimerkkiä jonka olin unohtanut ja postittamaan joulukortteja. siinä samassa sitten päätin vähän räpsiä turistikuvia teille kun en vielä tätä aukiota ollu esitelly vaikka se onki tän mun Chile-elämän keskus.

 Elikkäs yläpuolella ensimmäinen näkyy tämä hieno posti rakennus ja siihen kuulumaton lasirakennus. Pancho ties kertoa että tällanen Plaza de Armas rakennettiin jokaiseen espanjalaiseen kolonia-kaupunkiin ja ihan samalla kaavalla elikkä tällä sivustolla on nämä valtion rakennukset eli kuten sitte alimassa kuvassa näkyy oikealta postikonttori ja sitte entinen Pressan/palatsi (toi keltanen) viime vuosisadalla se sitte siirettiin pari katua kauemmas ja tehtiin sille oma aukio ja sitte se kolmas joka onki ulkona kuvasta oliki vankila mutta nykyään se on turistiinfo :)

Sitte päästäänki tähän uskonnolliseen sivustoon joista kuvat oon ottanu postinkonttorin ovelta. Tää katedraali on joku 1600-luvun loppupuolella alotettu rakentaa ja sitte sitä on aika monesti vähän rakennettu lisää ku on saatu rahaa tai on tullu maanjäristys se on aika hupaisa kun se on täynnä puluja, pulujen kakkaa ja tietysti missä pulut on istunu ni siellä myös kasvaa sitte pikkusia karveja jotka roikkuu uhmakkaasti tosta tasanteelta johon on tornit rakennettu (noi oli ne yks lisä joka 1800-luvulla lisättiin) ja sitte katedraalin vieressä on joku entinen nunnakoulu ja muita uskonnollisia taloja. Vastapäätä tätä valtionsivustoa josta kuvat on otettu oli sitten aikoinaan hienot hotellit ja kaupat ja nykyään hirvee määrä nakkikiskoja.

 Ehkä eniten pidän tästä paikasta koska täällä kaikenmaailman ihmiset kerääntyy istuskelemaan tai pelaamaan shakkia tänne saapuu paljon turisteja Chilestä tai muualta maailmaa ja Santiagolaiset kerääntyy kuuntelemaan vitsejä, perulaiset istuu ton katedraalin kyljessä tien vieressä ja odottelee töitä ja tänne tullaan myös syömään lounasta kesken työpäivää. Joka viikko siellä myös järjestetään jotain tapahtumia niiku kirjatoreja tai muotinäytöksiä. Siellä voi myös syöttää puluja :)

Vietin päivän keskustassa koska seitsemältä mut oli kutsuttu sinne valokuvanäyttely avajaisiin ja ne olikin aika hienossa paikassa Museo de Bellas Artes eli jos oltais Suomessa ni Ateneumissa. Sinne on ainaki opiskelijaoilta vapaapääsy niiku moniin muihinki museoihin täällä ja kyllä käymisen arvoinen. Tällä kertaa vaan vierailtiin siellä valokuvanäyttelyssä joka meidän koulun pimiön valvoja oli mut ja kaks muuta opiskelijaa kutsunu ja tietenki paikalla oli meijän lisäks kaupungin kerma tai ainaki niin se meijän kutsuja innokkaasti kuiski. Näyttely oli kiinnostava, kuusi valokuvaajaa oli ottanu kuvia Santiagon reunamilla olevasta kylästä joka oli alunperin vallattu maanpalanen 50-luvulla jonne sitten nämä VIctorian asukkaat päätti muuttaa. Paikka on siis aika köyhä ja politisoitu, joka puolella on kommunistisia seinämaalauksia (siis ei mitään grafitteja) joita sitte kuvissakin näky. Odotellessä näpsäsin vielä kuvan museon julkisivusta joka n vieläkin maajäristyksen jäljiltä vähän hunossa kunnossa

 

P.S. tänään tuli joulukalenteri postissa! Kiitti Äiti!

perjantai perjantai

Perjantaina mulla ei ollu taaskaan koulua koska meijän maikka huitelee jossain rannalla vaikka loppukokeeseen on vaan pari viikkoo.. no mulla on kaikki jo aika valmista ni ei sinänsä haittaa. No mä päätin sitte kiusata Panchoa koko päivän ja mennä sen yliopistolle turisteilemaan. Ja se oli itse asiassa aika kiinnostavaa, mun instituutti on aika pienehkö vaikkakin tosi kaunis vanha rakennus joka ennen kuulu Chilen sähköyhtiölle joka oli 30-luvulla tosi vausar ennen ku ne keksi poistaa sporat Santiagosta että oli vähän enenmmän pakokaasuja ja että kaikki kotona toimii kaasuilla että olis vähän jännempää. Siis Panchon yliopisto, Universidad de Chile on Chilen parhaimia ja on se kampuski aika suuri ja tää oli vaan humanistien kampus, keskustassa on laki ja pari muuta saman yliopiston kampusta.

Mut siis joo toi oli aivan mielettömän iso ja opiskelijoita oli joka puolella massoittain istuskelemassa nurtseilla ja portailla ja joka puolella oli maalauksia ja banderolleja joissa oli ties mitä iskulauseita. Panchoo vähän ottaa päähän ku kaikki on aika pitkälti politisoita Chilessä myös historia ja se mielummin valitsi "vähän" marxistisen yliopiston kun fasistisen katolilaisen yliopiston, kyl noi Chet joka puolella oli vähän hupaisia. No onneks kohta päästään eurooppaan opiskelee jossa opiskellaan historiaa tieteenä eikä yritetä elvyttää 200-vuotisia ei toimivia oppeja. Kiva kummiski et kampus on opiskelijoiden näkönen eikä mikä tahansa rakennus vaan. :) Täällä muuten opintoministeri aikoo leikkauttaa historian oppitunteja koulussa ja lisätä äikkää ja matskuu ja perustelee sillä että ku suomessaki tehään niin?! Jaa et meillä ei vai opiskella hissaa, ainii ja täällä ei opiskella ollenkaan yhteiskuntaoppii, ei mikään ihme että jengi ei tajuu et ei täällä mitenkään hirveen demokraattista ole. Ja tietenki historianopiskelijat jotka ei oikeen saa muuteen huomioo ja arvostusta täällä ni alkaa lakkoilemaan ja järjestämään mielenosotuksia. Ihan samanlailla ku Ranskassaki paitsi et ne vaan haluu huomiota ja niiden laikkoilut kestää puol lukukautta ja ne toistuu joka kevät. (Jos tätä erehtyy lukemaan joku joka ei ole äitini tai isäni ja erehtyy luulemaan laukomiani asioita totuuksiksi ni voisin ehkä lisätä että nämä ovat omasta päästä putkahtaneita päätelmiä eikä niitä kannata ottaa liian todesta. :))

Tällä viikolla on muuten lämpötila noussu uhkaavasti ja vaikka mulla oli vaan lyhyt toppihame päällä hikoilin ku sika ja muuten ku bussissa nousin  luulin että mun iho oli jotenki liimautunu penkkii ja revenny ku nousin, en oo viel oikeen ymmärtäny tätä ilmiöö mut kai se liittyy paljaaseen ihon ja muovisiin röpöisiin bussinpenkkeihin. No sitte me mentiin syömään Santiagon parhaimapaan pitseriaan (tää kannataa ottaa todesta) joka on yhen kaverin broidin omistama Voraz Providenciassa ja sieltä saa oikeesti Chilen parasta pitsaa! Se on kyl vähn kalliimpi mesta täällä Santiagossa mutta siis tollanen iso perhe makso juomineen kymmenen euroo, ja noi kaikki ainekset on tuoreita ja pohja ihanan rapea, eikä mikään leipä jonka päälle on heitetty rasvaa ja tölkki herkkusieniä niiku Domino's tai joku muu jenkkifirma. :(

Tähän loppuun voisin pistää pari kuvaa keskiviikkoselta ja torstaiselta tekniikan kurssia varten otetusta kuvista, että näätte et kyl mä opiskelen täällä kans. Meijän piti harjotella metaliesineiden kuvaamista ja mä olin tietty tuonu jonku jakoavaimen joka ei kiiltäny ja se siis piti olla kiiltävää metallia, ni lähin pikashoppailulle ettimään jotain kiiltävää metalia ja löysin ton euron maksavan naamarin joka oli tietty täyttä kultaa, no ei vissiin mut ajattelin et paremmin se toimii harjottelu kappaleena kun metalin kuvaamisessa ne heijastukset on se ongelma. Toinen tehtävä oli lasin kuvaaminen ja siinä pitäis sit näkyy hyvin se muoto ja läpinäkyvyys ja mulla meni vähän pieleen ehkä ku tossa pullo kuvassa on vähän liian isot heijastukset salamista ku niiden pitäis olla vaan viivat kai ja toi hajuvesipullo niin siinä on sivussa metalli joten ei siinäkään sitä muoto tuu esiin hirveen hyvin. Noi kuutiot on erilaisten varjeojen hallintaa ja värillisiä taustoja.

Huomenna on alkaa metrolakko ja se tulee olemaan aika kiinnostavaa kun  sitä käyttää 2 000 000 henkilöä päivässä ja mulla on 8:30 aamu. Aijon laittaa kuvia munki koulusta ja esitellä sitä vähän koska siellä kummiski enimmäkseen aikaani vietän :)

väsytys!

 Minä ja mun mini

Vika lukukauden viimenen kuukaus pyörähti käyntiin ja kiirekki on sen mukasta onneks mä oon vaan shoppaillu, siis photoshoppaillu. Loppunäyttelyyn on jo melkein kaikki kuvat valmiita, huonemma meen ottaa viimisen kuvan koululle studioon joka tulee olee sellanen kollaasi makrokuvista. Mä en oo taas tän lukukauden aikana joutunu heräämään seittemältä melkeen koskaan. mut tällä viikolla huomenna on jo kolmas kerta ku joudun kököttelee aamuruuhkissa. Tää mun kummallinen nukkumisrytmi on vakiintunu tällaseks koska koulu yleensä alkaa vasta 12 ja ku aurinko laskee ni on helppo tehä koulutöitä kun auringonvalo on pois suljettu. No ainaki koulu alkaa olee purkissa ja näyttelyynki oon tyytyväinen.

 

 Mun hienot photari taidot

Viikonloppuki hurahti nii nopeesti, lauantaina käytiin kattoon meijän kaverin näytelmää joka on sen viimeinen näytelmä opiskelijana kun sitten ne sai näyttelijän paperit käteen. Sillon ku olin 4 vuotta sitte täällä käymässä niin ehin nähä saman kaverin enimmäisen lukukauden näytelmässä. Ja sunnutai meni taas puoliks nukkuessa ja illalla sitte raahauduttiin leffaan kattoo the social network, joka oli kiinnostava leffa, se teatteri oli vaan niin iso ja täynnä jengii et tuli kyl vähän ikävä perpignanin autiota pikkuleffateatteria. Ja sitte taas alko viikko alusta ja kun illalla ei tuu unta  ja aamulla on 7 herätys ni mä nukun sitte päikkäreiä jonka jälkeen ei oo energiaa mihinkään.. Onneks mulla on pari juttua auttamassa.

 

Ilman näitä en selviäis vastapuristettua appelsiinimehua appellsiineistä joita Panchon äiti tuo maalta  ja ruokaa

On Panchoki ihan mukava :)

Enää kaks kuukautta jäljellä ja sit lennän Rion pariks päiväks aurinkohoitoon ennen ku palaan Suomeen kylmyyteen. Liputki oli vaan 150e Santiagosta Rion. :)

diana mini

Kävn tänään skannailemassa koulussa negatiivejä jota olin ottanu sillä mun muovikameralla diana minillä kun käytiin valparaisossa ja ihan kotikulmiltaki. Se on helppo kantaa mukana jos en jaksa muita kameroita raahata mukata tai pelkään rosvoja.

 Tää on meiän vakio empanadas-mesta ja oon aika monelta kuullu että se on Santiagon paras ja kaiken lisäks se on ihan kodin vieressä eli se on Thomas Moro!

 Nää Valparaison kuvat tuleeki näköjään väärässä järjestyksessä alkaen lopusta.. Siinä puhelinlangat laulaa

 Ja täältä lähtee viinit ja kuparit maailmalle eli Valparaison satama

 Tässä on pari koulukaveria laskutumassa Valparaison katuja

 Neitsyt Maria ja palmu

Mies pesee paitaa suihkulähteessä

Auto Valpossa

Turisteja satamassa 

 Naapurin ruusut

 Chilen tuleva korkein rakennus

 Pancho kävelee puskissa

 Metrolle matkalla

 Moro taidetta

 Pepa ja meijän jalat 

Pancho Pepa  ja Chilekoti

Ai niin mä odotan sitte kuninkaallista vastaanottoa hki-vantaa lentokentällä 23'00 local time, ensimmäinen helmikuuta 2011.

Koulutöitä!

Tässä on linkki mun koulublogin puolelle voitte sitte harjotella vähän espanjaa :D

http://fotosdeunaestudantedelprimerao.blogspot.com/

Musta tulee yliopisto-opiskelija!

Tossa tiisatina käytiin sitte siellä Campus-Francilla juttelemassa niistä opiskelu suunnitelmista Ranskassa. Oltiin ajateltu jatkaa opiskeluja Pariisissa koska se on kuiteski sen verran iso kylä että kummatki pääsis opiskelemaan varmasti, noh tää meijän päätelmä oli aika huono koska oltiin unohdettu kuinka (yli)arvostettu ja -ihailtu Pariisi on niin sinnehän varmaan aikamoni haluu opiskelemaan, joka siis tarkottaa sitä että kilpailu sisäänpääsystä on aika kova. Toisaalta meijän pitäis kummanki käydä töissä ja asua jossain kopissa 10km keskustasta missä ne autot palaa yötäpäivää.

 mentiin miettii meijän kohtaloa kahville..

No tämä ei niin hyvin espanjaa puhuva tyttönen sitte neuvo meitä hakemaan ensisijaisesti Pariisiin ja sitte vaikka Toulouseen, joka on Panchon mielestä Ranskan rumin ja köyhin kylä (ei oo mitään tietoo miks) tai johonki toiseen kylään jossa on valokuvausopisto ja yliopisto jossa opiskellaan historiaa. TAI toinen vaihtoehto yksityiselle ylimaksuiselle amikselle olis että alottaisin opinnot yliopistossa jossa lukisin taidehistoriaa tai taiteita ja sen jälkeen erikoistuisin valokuvaukseen. Mä en tiedä miks en ollu aikasemmin ajatellu et voisin opiskella taidehistoriaa (ja arkeologiaan joka näköjään kuuluu samaan pakettiin) ja pääsisin opiskelee vielä yliopistoon ja hyötyisin mun hienosta ylppäritodistuksesta. Ja mä voisin saada töitäki ku saan ne maisterin tai kandin paperit. Mun ei ees tarvii tehä mitää paperi leikkejä ku tein sen ranskan kokeen viimeks ku olin siellä ja se on edelleen voimassa, eli melkeen kaikki on valmista.

Pancho ja kotikatu

Panchon taas pitää leikkii paperisodat viisumin ja sitte opiskelun kanssa, mutta kun se oli kyselly syksyn alussa sen entisestä yliopistosta Perpignanissa että mitä papereita sen pitäis tehä jos se alottais siellä uudelleen ni ne oli vastannu että nul eli nolla tulis vaan sinne jatkamaan minne jäi. Niin siitä se idea sitte lähti ja meillä alko pyöriä mielessä takas paluu Perpignaniin siellähän vois molemmat opiskella yliopistossa ja vielä samalla osastolla (joka on muuten nätein rakennus kaikista) ja kaikki typerät byrokratiat olis jo tuttuja ja voitais jopa saada oma kämppä eikä jouduttais asuu 5 muun ihmisen kanssa kommuunissa kun Perpignanissa asuntojen vuokra hinnat on kummiski VÄHÄN halvempia, voisin mennä takas rukoilemaan mun vanhan duunin takas NO EN TODELLAKAAN! Mut siis jos rahasta ois puutetta ni kyl mä sielt kummiski duuni löydän jos löysin ranskaapuhumattomanakin.

 Tällasta oli täällä ku kevät tuli..

Se oli siis sellanen pehmeelasku Ranskaan paluulle ja jos sitte vuoden opiskelun jälkeen haluttais vaihtaa maisemia ni sekin on paljon helpompaa kun ollaan jo maan rajojen sisällä. Noh toivottavasti se Sarkozy ei keksi mitää muita rasistisa lakeja lisää, tossa pari päivää sitte se kerto telkkarissa että Ranska lopettaa kaiken maailman kurjuuden hyväksymisen rajojensa sisälle.Kurjuus lähettää terkkuja.

Miks ei aina vois olla kevät?



















Tänään kävin taas koulussa ja sain seiskan Photoshopin tunneilta mut seiska onki Chilessä kymppi! Toivottavasti mulla menis yhtä hyvin Ranskassa...