sunnuntai 11. syyskuuta 2011

a la plage..

 Kesäkelit jatkuu täällä vielä ja meninkin juhlistamaan sitä ja sunnuntaita läheiselle rannalle. Asteita mittarissa oli noin 25 ja aurinkokin paisto ekat kaks ja puol tuntia, kai se syksyki on tännekki pikku hiljaa rantautumassa. Viime yöt on ollu aika hiostavia ja tuuletin on rullannu jatkuvasti eikä matkalaukkuunkaan mahtunu niin loputtomasti enää kesävaatteita kun edessä oli kuitenki kolea talvi eteläeurooppalaisessa talossa, niin ehkä se on ihan mukava asia.



Mukaan oli tarttunut vähän lukemista ja oon niin onnellinen tästä kultuuri/hintaerosta nimittäin lehti makso euron niinkuin yleensäkin ja kirjakin lähti vajaalla seittemällä eurolla, toisaalta ottaa päähän hiuslakkojen, aurinkorasvan plus muiden hygienia tuttoiden YLI kaksinkertanen hinta Suomeen verrattuna (MIKSI?).


Lukemisen ohella ehdin nukahtaakkin hieman ja kun vaihdoin kylkiastentoon luulin jo hetken löytäneeni täydellisen asennon jossa ei olisi liian kuuma kunnes tajusin että aurinko olikin mennyt jo pilveen, mutta sitten olikin helpompi jatkaa lukemista.



Oli ihanaa vaan rentoutua ja laiskotella koko päivä kun viimiset kuukaudet on ollu yhtä muuttoa ja papereiden pyöritystä, vihdoin alkaa näkyä valoa siellä tunnelin päässä tai jos ei nyt valoa niin ainakin uusia haasteita. Perjantaina nimittäin pääsin vihdoin kirjaudutumaan yliopistolle sain opiskelijakortin ja voin alottaa opintotukipaperisodan, joka tuntuu paljon vähemmän pelottavalta kun tasiat yliopistolla meni hyvin.


Uudessa asunnossakin kävin myöhemmin samana päivänä ja mukaani sain vuokrasopimuksen jota saan tutkiskella torstaihin saakka jolloin olisi allekirjoitettava, maksettava ja muutettava. Kämppä vaikuttaa ihanalta ja kunnolliselta joka on vähän poikkeus täälläpäin maailmaa, kun vinoja nurkkia, portaita, ikkunoita ja hometta puskee joka nurkasta puhumattakaan koko kämpän lakaisevasta tuulesta puhumattakaan ikkunoiden ja ovien ollessa kiinni. Noh oikeen kunnonhan näkee vasta sitten kun on siellä jo vähän aikaa asustellut..
Alla oleva talo on rannalta eikä siis kyseisen tuleva kotini.



Tänään oli myös viimeinen lomapäiväni, vaikka lomani yleensä rentouttavammin vietänkin, koska huomenna maanantaina alkavat opinnot yliopistolla.. jännittää...

torstai 8. syyskuuta 2011

Perpignan Via Domitia

 Tänään kävin mun tulevalla yliopistolla taidehistoria tervetuliaistilaisuudessa jossa jaettiin alustavat lukujärjestykset, kirjalistat ja muita papereita ja tietysti esiteltiin professorit ja aineet. Pakollisisten taidehistoriaan liittyvien aineiden lisäks saadaan valita kaksi muuta kurssia jotka voi olla historiaa, sosiologiaa tai geografiaa ja niiden lisäksi vielä yksi kieli, latina kiinnostais mua tosi paljon mutta jos valitsen espanjan tai englannin saattais se pelastaa mut loppukokeissa tuomassa pisteitä...



Huomenna käyn vielä kirjautumassa yliopistolle ja maksamassa sisäänpääsymaksun ja opiskelijavakuutuksen ja sitten voinki alkaa kutsua itseäni opiskelijaksi. Meidän kampus ei oo mikään hirveen iso tai hieno mutta ainaki tuttu ni ei kyllä tuu eksyttyä.
Meidän rakennus on kyllä kaikkein hienoin vaikka ei meillä monia tunteja siellä olekkaan, aluks on aina vaan niin paljon opiskelijoita ettei mahuta normaaliin saliin vaan pitä käyttää amfiteattereita. 


Täällä vielä kesä jatkuu ja kovaa tänäänki oli 31 astetta ja huomenna ajattelinki pistäytyä rannalla jos aamulla kaikki menee putkeen eikä papereita tai mitään muutakaan puutu.. Yliopistolta jatkoin matkaa ruokakauppoihin koska halvimmathan sijaitsee kaupungin ulkopuolellaja matkalla löysin etanoiden hautausmaan ja granaattiomenapuun (?) ja siitä tulikin mieleen mitä kaikkea kivaakaan sitten voikin yrittää kasvatella ku se oma kämppä löytyy...


Löysin muuten yhen kivan kämpän yksityiseltä ja huomenna meen kattomaan papereita ja toivottavasti allekirjoittamaan myös joitakin!!!

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Terveisiä etelä-ranskasta!

 Huhhuh oon vihdoin siis päässyt matkaan ja vähän jo asettumaan aloilleen tänne Perpignaniin. Viimeiset viikot oli aikamoista juoksua papereiden perässä ja töissä joten ei tännekkään näköjään ehtiny kuulumisia kertomaan. Viime maantantaina lopulta nousin lentokoneeseen klo 8:30 aamulla vaikka jo jossain vaiheessa viikonloppua jo usko alkoi pettää kun kylän ainoossa hostellissa ei ollut sänkyjä vapaana eikä matkavakuutustakaan oiken tahtonut löytyä pois muuttavalle. Jotku suunnitelmat meni sitten vähän uusiks ja vietinki Barceloonassa pari päivää kunnes vanhan kaverin luota löytyi tilaa mulle kunnes löytäisin asunnon. Toi painavien matkalaukkujen raahaminen oli verottanu voimia sen verran etten jaksanu kantaa kameraa mukana ollenkaan ja ekat kuvat napsinkin vasta eilen.

 Täällä ei oikeen mikään ollut muuttunut, paitsi juna-asema ja se aiheuttinkin hieman hämmennystä tultaessa kun ei näyttänyt ees samalta kylältä kunnes sitten tajusinki olevan väärällä puolella uudelleen rakennettua asemaa...


Ja syy miksi kylä ainoa hostellikin oli täynnä oli siis Valokuvajournalismi festivaalit Visa pour l'image joka täyttää kerran vuodessa kylän täyteen maailmankuuluja valokuvaajia ja reporttereita.


Valokuvat ovat esillä vanhoissa kirkoissa ynnä muissa vanhoissa rakennuksissa ja iltaisin ranskan vanhimmalla hautausmaalla Campo Santolla pidetään yleisölle ilmainen palkintojenjakoja ja valokuva dokumentteja videon muodossa. Perjantai iltana oli paikalle saatu jopa Japanin maajäristyksestä tutuksi tulleesta kuvasta jossa nainen seisoo vilttiin kääriytyneenä kaiken sekamelskan keskellä katsoen tyhjyyteen ja kyseisen kuvan ottanut valokuvaaja. Myös pohjois-afrikan kansanliikkesitä oli useita reportaaseja muiden kriisialueiden lisäksi.



Viimeksi tänne tullessani oli myös festivaaliaika jolloin raahauiduin joka päivä ihastelemaa valokuvia ympäri kylää vaikka jalat eivät melkeen enää väsymyksestä kantanetkaan, mutta nyt 3 vuotta vanhempana ja vuoden valokuvauksen maailmaan tutustuneena kuvien rinnalle nousi myös ristiriita meistä katsojista jotka näemme näiden pienien ikkunoiden läpi mitä kriisialuella tapahtuu, kauhistelemme, päivittelemme ja jatkamme matkaa.











Lopuksi vielä kuva väliaikasen kodin ikkunasta baari joka on 24/7 auki ainakin melkeen eli aina on jono kotiovella jatkoille eikä radiotakaan tarvii laittaa ikinä päälle ..