Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäinen. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. huhtikuuta 2012

les premiers semaines d'avril

Viime jutut on täällä blogissa menny vähän vaan kuvailun ja eri tapahtumien esittelyyn niin ajattelin pistää tähän väliin jotain juttuja mitä on tässä viime viikkoina on täälläpäin tapahtunu...

maaliskuun vikana iltana meilläkin parannettiin maailmaa kynttilöitä polttamalla
 
Huhtikuun ekana päivänä päästiinki jo ekaa kertaa rannalle ihan aurinkoo ottamaan eikä ollu ees aprillipila

Torstaina päästiin tyttöjen kanssa juhlimaan yhen sankarin synttäreitä


launataina juhlittiinki pääsiäistä moussakan ja anjoviskananmunien kanssa

Maanataina löysin hauskat 70- ja 80-lukulaiset kirjat kadulta
 
Tiistaina sainki pääsiästerkkuja Suomesta
 
Keskiviikkona taas herkuteltiin purjovuohenjuustopiirakalla

Mutta oikeestaan on päivät menny tällä näkymällä, alle kuukaus aikaa lopputentteihin ja kolmen päivän jälkeen ei enään pysy kynä kädessä (taitaa olla aika etsiä vähän ergonomisempi asento kirjotella noita muistiinpanoja...)
Stressi on taas vähän nousussa mutta ei onneksi niin paha kuin tossa vuoden vaihteessa, nyt kun tietää mitä on suunnilleen tulossa ja aineitakin on kolmaksennen vähemmän. Lauantaina pääsen kuitenkin hengittelemään raikkaita vuoristoilmoja Prats de Mollon metsiin. Ilmatkaan ei ole olleet hirveen aurinkoiset, mikä kyllä auttaa paremmin kotona päntäämiseen ja päästiinhän me jo sillon pari viikkoa sinne rannalle, rajatki sain :) Jep mä tässä pälätän ettei tarvis mennä takas pänttää noita esihistoriallisia jääkausia...
 
P.S. murkutkin löysivät takas kotiin ja nyt noita listoja korostaakin keltaiset maalarinteipit.. tyylikästä

maanantai 9. huhtikuuta 2012

vielä siitä verikulkueesta


No enhän mä voinut olla julkasematta näitä loppuja pitkänperjantain kuvia vaikka ihan samanlaisihan nää on ku ne edellisetki.. Eli olkaa hyvät vähän lisää kärsimystä ja pelottavan aitoja patsasilmeitä, etenki noi kuolleet jeesukset on pelottavan realistisia.
Ja pöh miks ne ei tehny sitte tänään ylesnousemuspäivänä mitään jeejeehappyhappy-kulkuetta.
Ja kuinka sairas oon ku mulle iski hirvee himo mustaan pitsiin :P



Tää ylhäällä olevan madonna oli tosi pelottava koska sen asento oli jotenki tosi dramaattinen plus toi tuulessa heiluva viitta ja kävelyn tahdissa kovasti huojuva  kokonaisuus. Nään varmaan panajaisia tästä. Toisaalta ei noi mustakaapuset ukkelitkaan ole mitään hirvee haluttua uniseuraa.




Hui kuinka aidolta noi voi oikeesti näyttää, siis ilmeet, jos noi olis tehty vahasta se olis ollu varmaan vähän liikaa. Jotkut tosiaan kulki ihan paljain jaloin joka tarkoitti sitä todellista asialle omistumista. Mun pitäis varmaan vaan oikeesti olla kirjottamaita näitä hienoja kommentteja ja antaa teijän vaan ihmetellä.





Sitten vaihdoinki paikkaa kulkueen päätyttyä koska mun oli tietenki pakko varmistaa että saan parhaat kuvat joka kuvakulmasta ja koska aiemmin jouduin kuikuilemaan yhen papan ja yhen kikkarapäisen tytön takaata ja välillä räpsiä sokkona. Procession de la Sanch tietenkin kiersi koko kylän ja joka kirkon edestä. Ensimmäiset kuvat räpsin Perpignanin vanhimman kirkon edessä jossa riitti muitaki katsojia, mutta täällä uudessa paikassa kulkue lähinnä häiritsi ahtailla kaduilla seikkailijoita ja jotkut ihan röyheesti vaan kävelivät kulkueen lävitse. Vähän erillaisen kuvan sai tapahtumasta tällä paikalla.












Hihihihiii nyt meni kyllä varvas suuhun... Onneksi ei täällä pääsiäinen tai ainaskaan loma loppunut tähän vaan velä kaksi viikkoa lomaa tenttehin lukua!!!

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

procession de la Sanch

Pitkänä perjantaina sai antiikin historian kurssi saada väliin kun piti rientää keskustaa seuraamaan pitkänperjantainkulkuetta "procession de la Sanch" eli vapaasti käännettynä, kaatunen veren kulkuetta. Pienillä kaduilla kumisi kuoromusiikki jonka välissä kerrattiin tapahtuman historiaa ja alkuperää tuomionpäivä-äänellä. Alunperin 1400-luvulla Perpignaniin Espanjasta rantautunut kulkue järjestettiin saattamaan kuolemaan tuomittuja telotuspaikalle. Kristillisten arvojen mukaan olivat kaikki tasa-arvoisia jumalan edessä joten ei kenenkään joutuisin kohdata kuolema yksin, myös solidaarisuuden nimissä vedettiin punaset kaavut päälle. Jossain 1800-luvun taitteessa traditio siirtyi pitkälle perjantaille saattamaan Jeesusta matkallaan ristille kantaen erillaisia Jeesuksen kärsimystä havainnollistavia patsaita ja mukaan pääsivät myös itkuiset Madonnat joiden sydämmissä törröttää seitsemän tikaria. Asiasta varmaa löytää eksaktiakin tietoa jostain mutta tämä ainakin mulle selvisi kulkuetta odotellessa.




 Ensimmäiseks saapui tämä kellon kilistäjä ja häntä seurasivat rummut, aika tuomionpäivä soudit lähtivät tästä orkesterista. Katolilainen kirkko ei tätä kai ihan omanaan pidä mutta paikalliset traditiot ja identiteetti onki tärkeämpiä kuin se mitä joku iso jehu jossain julistaa. Koko seurakunta olikin paikalla, lapsista mummoihin ja täällä Ranskassa kun on kirkko ja valtio erotettu, siksi ei meille edes perjantaivapaata suotu, on ihan kiinnostavaa nähdä niitä uskonharjoittajia in real life.


















Vähän tuli vähänlaisesti tekstiä mutta mitäs sitä kirjottelemaan aiheeesta josta ei löydy hirveesti tietoa tai muutenkaan ole lähellä sydäntä. Kuvien räpsimistä rakastan ja hienojahan hetkiä sain kaapattua kennolle mutta syvempää tunnetta uskonnosta tai katolilaisuudesta ei tämän kylmän ja paatuneen pohjoismaalaisen sydämmeen ilmestynyt. Suomessa (minun) onneksi juhlitaan pääasiassa pakanallisesti ja palvotaan keltaisia tipuja, nauravia noitia ja vihreää ruohoa ettei meidänkään pääsiäinen mennyt masistellessa. 

Hyvää pääsiäissunnuntaita kaikille!