Kotimatkalla Santiagosta Suomeen oli sitten vielä välipysäkki Riossa, olin sillon alunperin ostanut lennot sinne Chilen tullessani koska se oli paljon halvempaa ja samalla päästiin vähän matkustelemaan, niin sitten siellä vietettiin pari päivää ennen paluuta kylmään pohjolaan.
Ennen lähtöä oli vähän kiire joten rahaa en ehtinyt vaihtamaan, hostellin olin silti varannu ja sieltä oli taksikin tulossa hakemaan lentokentältä: Kello yksitoista yöllä kun saavuin Rion eihän siellä kukaan ollut odottamassa venailin siinä sitten vähän aikaa mutta lentokentällä oli kyllä aika kuollutta. Päätin sitten soittaa hostelliin yleisestä puhelimesta mutta se toimikin vaan puhelinkorteilla joten sitten menin kyselemään mistäs näitä voisi ostaa eikä lentokentällä kukaan oikeen englatia tai espanjaa puhunut mutta jotenki sitten löysin sellaisen ja sain nostettua rahaakin mutta ainoastaan pari kymppiä koska olin ottanut käteistä jota olisin vaihtanut ja koska olin unohtanut siirtää säästötililtä viimeiset rahat käyttötilille. Noh kaiken tän jälkeen alko soitto ruljanssi joka kesti noin tunnin kun soittelin hostelille ja ne ei vastannut, soitin poikaystävälle Chileen mutta sekään soitto ei mennyt läpi ja kotiin äidille että saisin sen hostellin varausnumeron. Loppujen lopuksi kun ne sieltä hostellista vastasi he valittelivat sähkökatkoksia joka takia puhelin ei ollut toiminut mutta eivät edes taksia suostuneet maksamaan hostellille joten haukuin ne lyttyyn (onneksi siellä vastas joku uruguaylainen joka jopa ymmärsi mun huudot). Päätin ottaa taksin hostallille missä viime kerralla yövytiin ja sitten alko uusi ruljanssi koska taksien hinnat oli taivaissa, kello oli noin puol yks joten päätin vaan ottaa ihan minkä vaan saan mutta eihän mulla ollu enää realeita niin paljoa jäljellä joten taksiukot sitten suostu vaihtamaan eikä mulla ollu mitään hajua realin kurssista tai mitään mutta laskeskelin että puolet 50 eurosta meni. Hotellille vihdoin päästyäni oli sitte pakko heti kattoa netistä kuinka paljon mua oli kusetettu, mutta tää pelasti mun illan ne oli vaihtanut mulle hyödyks ja se taksinki hinta oli ihan normaali :) huh huh oli kyllä ihana päästä nukkumaan sinä iltana.
Ja ah kuinka aamulla kaikki näyttikin niin paljon ihanammalta kun sai ihania maukkaita hedelmiä ja niiiin hyvää kahvia aamupalaksi :D Olin päättänyt tutustua sinä päivänä Kasvitieteelliseen puutarhaan eli Jardim Botanicoon ihailemaan kaikki ihania eksoottosia kasveja ja parantelemaan ikuisen(?!) kaukosuhteen jälkiä.
Ja kuinka paljon ne paransikaan :) Paikalle oli helppo löytää metron ja bussin avulla ja vastassa odotti Aléia Barbosa Rodrigues, järkyttävän korkeat palmut jotka oli alumperin puutarhan merkkituote ja joiden hedelmät poltettiin ettei niitä olisi muualla Brasiliassa. Siellä oli aika mukava kävellä ja aika monet perheet oli tullut sinne piknikille tai vaan kävelemään. Opaste kyltit oli aika hyviä ja selkeitä. Oli aika hauska katella kaikkia puita eri maista ja mantereista.
Jardim Botanico sijaitsee ihan jeesus-patsaan alapuolella ja ympärillä on rikkaden asuinaluetta. Bussilla pääsee 10 minuutissa ipaneman rannalle jonne on mukava mennä kastautumaan hikisen päivän jälkeen.
Oli kyllä hauska katella kuinka erillaista luonto voi olla ja miten puussakin voi olla oma pieni ekosysteemi ja monia kasveja ja ötököitä. Maaperä on aika köyhää Brasiliassa mutta ilmasto on muuten aika suotuisa kasveille. Ja kattokaa noita värejä ja muotoja! mä tykkään :)
Ja sitten saavuinki kasvitieteellisen puutarhan päänähtävyyteen eli orkideakasvihuoneeseen.
Ja täällä olikin paljon kateltavaa, ihmeteltävää ja ihailtavaa...
Nää oli aika hassuja :)
Ja niitä oli niin paljon!
Huomenna jatkuu vielä Jardim botanico kakkososa...
