matissea, sotilaita ja auringonlaskun värejä

Kolmannessa kerroksessa päästiin vielä ihailemaa vähän uudempaa taidetta ja oli muuten ihanaa ku sai ottaa kuvia ihan vapaasti ni sitte muistaa jälkeenpäinki että kukas se nyt oli se maalaaja. Näytillä oli Picassoa, ja vaikka sitä onkin monessa paikassa nnähnyt aiemminkin niin aina ne on yhtä ihania . Matissea oli parinkin huoneen verran mutta se ei iskenyt oikeen paitsi noi tanssija tossa alhaalla, muuten oli vähän liian naivistisia omaan makuun.

Tuolla huoneissa sitten kävellessä yhtäkkiä huomattiin että Hermitagen edessä olevalla aukiolla oli kerääntynyt sotilaita ja soittokunta mutta museovartijat hätistivät nopeasti pois ikkunaverhoja koskemasta. Käytävässä ei ollut onneksi verhoja niin päästii vakoilemaan. Ja nähtiin ylhäältäpäin yksi lukuisista huoneista jonne ei vaan ehitty vaikka olisi ollut kyllä kiva päästä tutustumaan tohon talvipalatsin puoleenkin enemmän.

Sitten olikin vuorossa Gaugania ja Van Goghia ja löytyipä sieltä Matissen maalaama maisema Coullieuresta joka tuli tututksi ranskan-vuotenani kun sijaitsi vaan puolen tunnin bussimatkan päässä (kuva vasemalla ylhäällä).

Ja sitten oli vielä muuta eurooppalaista taidetta mutta näiden jälkeen lähdettiinkin jo koska oltiin vietetty lähes koko päivä museossa vaellen ja nälkäkin alkoi jo kurnimaan.

Ennen ku päästiin kuitenkaan syömään niin jäätiin katselemaan sotilas paraatia joka oli tosi hieno kokemus vaikka ehkä vähän pelottikin aluksi että mitäs tässä nyt tapahtuu. Tilanne oli aika epätodellinen kun voimakasääninen mies julisti venäjäksi kaikuvalla aukiolla jotain josta ei tietenkään ollut mitään hajua ja sotilaat marssivat kiväärit käsissä ja soittokunta soitti välillä torvimusiikkia, välillä sitä tuntui olevansa jossain 1900-luvun alun vallankumouksessa tai diktaattorivaltion kansanjuhlissa.

Jossain vaiheessa sitten keksitiin että se oli joku sotilaskoulujen paraati koska jokainen koulu esiteltiin ja marssitettiin aukion ympäri. Punaliput, sirpit ja vasaratkin olivat vielä käytossä useissa sotilaskouluissa joka oli vähän hämmentävää kun eikös siitä ole jo melkeen 20 vuotta kun neuvostoliitto kaatui.



Paraati jatkui pitkän aikaa ja paikalla oli myös merisotilaita ja naissotilaita ja jotain muita josta mulla ei ollut hajuakaan. Vähän se aseiden määrä kyllä häiritsi kun ei kutenkaan tajunnu mistään mitään.

Seuraavana päivänä nähtiin sitte yhdestä englanninkielisestä lehdestä että kyseessä oli jonkun toukokuun 10. päivän paraatin harjoitukset. Ei siellä hirveästi ihmisiäkään kyllä ollut, mutta oli kyllä näkemisen arvoinen.

Paraatin harjotuksia katellessa oli jo unohtunut se nälkä, mutta sitten se palasi yhä pahempana ja matka jatkuikin Idioottiin joka oli Dostojevskyn lempipaikkoja mutta meidät ohjattiin sohvalle istuskelemaan kun kunnon pöytiä ei ollut niin tilattiinkin vaan teet ja saatiin vodka snapsit kaupan päälle mutta koska vatsat huuti tyhjyyttään niin maistettiin vaan ettei olis käynyt huonosti. Tee oli kyllä todella hyvää niikuin yleensäkin oltiin huomattu sen olevan Pietarissa. Vatsat täytettiin loppujen lopuksi halvassa 24/7 ruokalassa joihin päädyttiin aika usein ku niitä oli joka kadunkulmassa.
Ruoan jälkeen tallusteltiin jo samaa tuttua reittiä Nevsky Prospectiä pitkin, Verikirkon vierestä, hotellille kauniin auringon laskun värittäessä kotimatkaa. Toiseksi ylin kuva on Nevskya ja vasemmalla sen alapuolella Singertalo josta mainitsinkin jo)

Hermitage, toinen kerros

 Hermitagen toisessa kerroksessa meitä odotti Pavilionki halli ja kultakrumeluuri yhdistettynä marmoriin ja valkoseen. Keskellä huonetta oli riikinkukko-kello ja vaikka me kuinka odotettiin että jotain tapahtuisin klo 12.00 ei me ainakaan huomattu mitään (kuva kellosta siis keskellä)

Huonetta olisi kyllä voinut jäädä ihastelemaan pitemmäksikin aikaa kun yksityiskohtia oli niin monia ja jotenki tossa myös tollanen itämainentyyli ihastutti ja tietty kattokruunut oli aika mahtavia.

Sitten taas kartan tutkiskelun jälkeen päätettiin sopivin reitti ja niinollen aloitettiin Italialaisesta taiteesta joka koristi huoneita toisensa jälkeen.

Ja taaskaan pelkästään taulut ei ollu pelkästään katselun arvoisia vaan katot ja ovet olivat myös täynnä maalauksia ja koristeluja, eikä lattiaakaan oltu unohdettu vaan siellä oli kauniita puuleikkauksia.

Ja eihän italialaisesta taiteesta voi puhua jos ei mainita Leonardo Da Vincia ja täälläkin oli kaksi Vincin maalaamaa Madonnaa.

Hermitagessa oli myös huoneita joissa ei ollut tauluja tai patsaita ja myös patsaita joissa ei ollut nimikylttiä tai tekijää.

Seuraavaksi tie vei meidät katsomaan Rafaellon Madonnaa ja lasta ja Michelangelon kyyristelevää poikaa.

Italialaista taidetta seurasivat espanjalainen taide ynnämuut eurooppan maat. Alhaalla kuvissa näkyy oikeella espanjan parhaimmistoa Velazquesin ja El Grecon maalaamina. Tykkään aika paljon tosta punasella seinällä olevasta Velazquesin taulusta jossa on aika aito kapakkatunnelma. Vasemmalla näkyy Rembrantia jolle (ja opiskelijoille) oli omistettu kokonainen halli.

Espanjalainen taide jatkui huonekaupalla ja taulut olivat järkyttävän kokoisia kuten alla olevassa kuvasssa oikealla näkyy. Eikä pelkästään huoneet oltu hienosti koristeltuja vaan myös kaikki käytävät ja portaat. Oikealla on Loggias-käytävä joka on tehty Katariina Suurelle oli varmasti yksi hienoimmista.

Antiikin maalamisen historia-galleriassa oli nimen mukaisesti seinille maalattu maalaamisen historiaa ja itse huonetta koristivat Canova uusklassiset veistokset.

Sitten päästiinkin portaikkoon joka oli museon avaamisesta Venäjän vallankumoukseen toiminut pääsisäänkäyntinä, jota koristivat marmori pylväät ja uusklassiset veistokset. Ja sieltä taas päästiin Fleemiläiselle taitelle omistettuihin huoneisiin ja mua vähän kyllä ihmetytti noi aiheet ku ei ne mitään muuta käsitelly kun metsästystä,kalastusta ja muuta ruokaan liittyviä aiheita, jokainen tyylillään.

Sitte päästiikin sinne Talvipalatsin puolelle joka siis oli tsaarien asunto. Ei muuten jäänny kakkoseks tuolta hermitagen puolelta noi sisustukset ja alla oleva huone oliki vaan joku tsaarin vaimon piirrustushuone.



Alahaalla olevassa kuvassa näkyy Armorial hall jossa otettiin tärkeitä vieraita vastaan. Toi kullan määrä oli kylla aika varmasti vaikuttanut vierailijat Tsaarien mahtavuudesta. Mutta ehkä hienoin oli toi Jordan porraskäytävä joka on Talvipalatsin pääsisäänkäynti, jonka parvelta me vilkutellaan kuvassa äidin kanssa.

Päivä Hermitagessa

 Toisen päivän ohjelmaksi oltiin suunniteltu  Hermitage-museossa vierailu ja talvipalatsin ihailu. Lähdettiin aamulla aikaisin liikkelle ja päivä näytti pilviseltä joten oltiin ihan hyvä päivä valittu museossa vaelteluun. Tossa on muuten yläkuvassa takana toi rempassa oleva rakennus jota luultiin meidän hotelliksi ekaks.

Moika-joen/kanavan vartta sitten käveltiin aamupalalle Stolle-nimiseen kahvilaketjuun jossa oli piirakoita purjosta jänikseen sopivaan hintaan. Aluksi oli vaan vähän ihmettelemistä kun ei oltu varmoja oliko paikassa pöytään tarjoilua vai ei niin istuttiin vähän aikaa tyhminä turisteina kunnes tajuttiin ettiä se piirakka pöytä.

Maittavan aamiaisen jälkeen lähdettiin sitten kävelemään Hermitaasi kohti jossa meitä odotti koko sisäpihan halkaiseva jono joka kuitenkin liikkui nopeasti ja pilvetkin väistyivät pikkuhiljaa taivaalta.

Sisäänpääsy oli ilmainen kaikille opiskelijoille ja muutenkin vaan noin kymmenen euron luokkaa. Ja se mitä hienous ja krumeliiri jota oli nähnyt rakennuksen ulkopuolella oli satakertaistu sisällä, tummankeltanen oli muuttunut kullaksi ja valkoinen maali marmoriksi ja tää oli vaan museon eteinen.

Kierros alkoi tietenki länsimaalaisen kulttuurin alkukodista eli Egyptistä. Paikalle oli tuotu sarkofageja, hieroglyfi-laattoja, jumalpatsaita ja jopa muumio. Kyltit oli suurimmaksi osaksi venäjäksi mutta ei niitä kaikkia olisi edes jaksanut lukea kun oli nin paljon nähtävää muutenkin.

Kaikkia näitä Egyptin aarteita kattoessa tuli kyllä hyvin ymmärrettya kuinka paljon rahaa ja valtaa Venäjällä on ollut ku toiselle puolelle maapalloa on näitä pystytty saamaan ja myös kuinka helposti tavarat on liikkuneet Egyptistä muualle.

 
Egyptistä saavuttiinkin Jupiter halliin ja Rooman jumalpatsaiden valtakuntaa joo olihan noita patsaitakin kiva tutkiskella mutta enemmän toi huone ehkä teki vaikutuksen, vihreetä marmoria seinissä ja toi katto, miten toi kattoki voi olla noi koristeltu. Huone on tehty suurten kuvanveistajien kunniaksi joista oli sitten kuvia katossa niikuin Michelangelo.

Edellisen huoneen jälkeen ei olis kyllä odottanut jotain vielä hienompaa mutta kun vastassa odottikin lohen punaiset marmori seinät ja valkoiset marmoripylväät ei enään tiennyt mitä sanoa, paitsi että kyllä siellä antiikin roomassa on kelvannut rikkaana asustella jos sisäpihatkin oli tän näköisiä.

Seuraava huone oli koristeltu punaisella marmorilla ja omistettu Dionysukselle.

Sitten päästiinkin Antiikin Kreikan ja Kyproksen maailmaan jossa ihailtiin (katon lisäksi) vaaseja ja tietenkin koruja joista mielikuvitus shoppailtiin ittellemme mieluisimmat.

Herkuleshuoneessa jatkettiin antiikin Kreikan taiteella ja vaikka tää on jo tullut varmaan selväksi niin Leo Von Klenze olis mun kodin sisutaja jos voisin valita ihan kenet vaan. Noi valaistuksetki oli hoidettu niin ihanasti.

Ja kun antiikin kreikan patsaat oli nähty jäljellä hyllyttäin vaaseja, lautasia ja muita käyttöesineitä. Tässä vaiheessa myös tajuttiin kuinka valtava museo itse asiassa olikaan koska oltiin nähty vasta yhen kolmas osan ekasta kerroksesta joita oli kokonaisuudessaan kolme..

Ja eihän me oltu nähty ku vasta antiikin kreikan ja rooman taidettaolihan niitä vielä muitakin kansoja ja aikakausia niiku tässä huoneessa esillä olleet helleenistisen kauden patsaat. Ja olihan nääki hienoa katseltavaa vaikka väsymys alkoikin jo vähän painamaan.

Sitten päästiinkin antiikin rooman taiteeseen Augustuksen huoneeseen jossa tavattiin Julius Caesarin patsas ja ihastuttavia pieniä helmia ja muita ihmeellisiä tavaroita joiden käyttötarkoitusta vähän ihmeteltiin (kuvassa vasemmalla ylhäällä). Seuraava huone olikin massiivinen 20 pylvään halli jossa oli taas valaistus kohdallaan, niin tietenkin sen sisustuksenkin lisäksi.

Tän jälkeen vihdoin löydettiin portaat toiseen kerrokseen johon pääsi tarpeeksi valoakin että saatin ottettua pari turistikuvaakin.

Portaiden yläpäässä meitä odottikin sitten ihana "pitsi"seinäinen käytävä joka johti sitten Katariina Suuren huoneeseen josta sitten lisää ensi kerralla...