VALI VALI :(

 Buu täällä etelässä vaan myrskyää ja tuulee edelleen. Se että pääsin huhtikuun ekana päivänä rannalle makoilemaan olikin pelkää julmaa aprillipilaa, oikeesti tää kuukaus meni neljän seinän sisällä päntätessä ja ihmettelemässä millon se sade ja tuuli loppuu. Just.. Fiilis on ollu sama ku kuvan liilapäisellä homssulla (vai mikäköhän se on lajiltaan) eikä aika vaan tahdo kulua...

 Pistetään listalla nämä tän hetken top 10 ärsytykset jos vaikka vähän helpottais:

1. Ranska ja pankit.
Heräsin perjantaiaamuna pankilta tulleeseen tekstariin jossa ilmotettiin mun tilin olevan vuokran verran miinuksella. Apua! Eks ne idiootit osannutkaan tallettaa sitä rahaa sinne tilille ku kävin pankissa viime kuun lopulla? Onkohan mulla vielä se kuitti? Miks ne ei oo ilmottanu mulle aiemmin? Pienen nettipankkeilun jälkeen kävi ilmi että onneksi raha oli tallentunut oikein tilille MUTTA ne urpot olivatkin siirtäneet kahdesti mun vuokran huhtikuussa, eikä kumpikaan oikeana päivänä?! Eikö noiden nettijuttujen pitäis olla automaattisia? Eka maksu oli lähteny 6 päivää oikean maksupäivän jälkeen ja sitten olivat vielä kuun puolessa välissä maksaneet uudestaan. Ja en ole muuten kertaakaan onnistunu maksamaan normaalisti vuokraa.. Ranskalaiset pankit rulettaa!! Voisin kirjottaa ihan oman postauksen pankin kanssa asioimisesta kun täällä se vaan on niin vaikeaa.

2. Lukihäiriö
 :( Vaikka luen tavuttaen tekstini läpi ainakin kaksi kertaa löydän sieltä joka kerta virheitä senkin jälkeen. Vai mites noi "identti"-kriisit tai poikaystävän "vaakuttelut". Pikkuveli tykkäs lukee mun lukion muistiinpanoja, ei sen takia että ne olis ollu tosi informatiivisiä, vaan sen takia että sai niistä kunnon naurut. Esim. psykan vihon kanteen olin raapustanu isolla; Psygologia. Naamapalmu.

3. Poikaystävän sisustustaidot.
 Kyllä, se on kartta, katalonian kartta ja se on meidän seinällä ja ei sitä ei saatu ilmaiseksi vaan hän oli sen ostanut. (Ei toi nyt niin paha oo oikeesti koska kartat on kivoja mutta silti vähän ala-aste fiilikset tosta tulee.) Muita hienoja sisustuselemettejä on pari randomtarraa joita on ilmestyny mm. vessaan ja telkkaritasoon ja sellaset taksikuskien imukupilla varustetut tuplaminichileliput jotka on jo koristanu meidän ikkunaa muutosta asti. (Ne liput on niin kitchiä että mäkin oon kiintyny niihin.) Onneks mä sain sentään sen yhden seinän peittävän katalonian lipun alas revittyä. (Oikeesti Pancho tais ottaa sen ite mukaan johonki matsiin ja unohti vaan ripustaa sen takas.)

4. Naaprit.
Meidän naapurit on alotti tänään sodan. Teknojumputus vs. viulunrääkkäys/urkupimputus. Ja eihän noita ees muuten kuuluis onneks seinien läpi mutta meidän rappu resonoi KAIKEN, mä tunnen kaikki naapurini ja juorut ilman että tunnistaisin niitä ehkä kadulla. Mä myös luulin puoli vuotta että meijän seinänaapurin koira oli pikkunen valkonen terrieri?! kun oikeesti se on musta keskikokonen rakki.. Onneks jossain vaiheessa hiljeni ku käytävässä kajahti pahaenteisesti "quatrieme!!!"

5. Saan hampaita!!
On tainu tulla liika taas luettua kun viisauden hampaat punkee ulos. Mitä?! mut nehän lupas viime kesänä hampilääkärissä ettei ne sieltä tule kun on jo niin kauan siellä hengaillu :( Ja täähän meni just sopivasti ku täällä vietetään neljän päivän viikonloppua (kiitos ranskalaisten siltojen) ja sitten keskiviikkona alkaakin ne tentit. Noh onneks se viimeinenkin taitaa puskea sieltä ihan suoraan että ikenet on vaan vähän hellinä ja leuka kankeana. Niin, kun en saa suuta auki oikeessa elämässä pitää sitä tulla tänne aukomaan klo kahdelta yöllä. Mä lupaan viimeistään perjantaina mennä lääkäriin jos tää ei nyt tästä parane, viime kerran sorkkimisesta jäi vaan vähän traumoja ja mieleen palautui sanat "tiedän paikan kamalan.."




6. Vappu.
Tänään oli vappuaatto ja mä en saannut taaskaan painaa lakkia päähän. Oon sen tasan kaks kertaa tehnyt; lakkiaisissa vuonna 2008 ja viime vappuna :( Ja viime vappu oli ihan hanurista...
Alla esimerkkiä ekalta kerralta.

7. Kotityöt. 

Mä luulen että oon saannu kirouksen mun mummon lahjottamasta perintökalleus-keittiöliinasta jonka se oli saanut anopiltaan isovanhempieni yhteen muuttaessa. Kettiöliina on ihanaa 50/60-luvun desingia jossa blondi tyttö ja mustapartainen poika nojaavat toisiinsa liinaa yhdessä kannatellen, äitimairen ajatus lahjaa ostaessa oli että nuoripari ottaisi liinasta oppia ja näin jakaisivat kotityöt tasavertaisesti sulassa sovussa keskenään. Totuushan on se ettei mummo ikinä edes tuoliaan itselleen järjestä ruokapöydästä vaan aina  häärii keittiössä ja kantaa lisää ruokaa pöytään jatkuvasti kun iso(isä)n useammiten löytää siitä nojatuolistaan telkkarin edestä. Vaikeata on myös tässä taloudessa ollut kotihommien jaot kun toinen on kasvanut kodissa jossa on ollut kotitaloudenhoitaja nämä hommat hoitamassa. No onneksi rennolla otteella mennään ja kun välillä kiekaisen muistutukseks että "no soy tu nana!" niin taas pitkälle päästään.

8. Synttärit. 

Ekaks mua alko säälittää ettei me päästä juhlistaa Panchon synttäreitä kunnolla koska just samana päivänä alkaa se kolmen viikon pituinen tenttijakso. Mutta sitte ajatukset vaelsivatkin omiin synttäreihin elokuuhun ja paniikki iski :( Täällähän ei tule olemaan kukaan sillon kun Pancho on toivottavasti jo lähtenyt Chileen niitä viimeisiä opintopisteitään suorittamaan ja kaikki mun ylipistokamut on omissa kaupungeissaan tai ties missä kesälomaansa viettämässä.

9. Tentit

Stressi+epätoivo.

Hienoa lisää tuovat aineet kuten esihistorian arkeologia, joihin vaikkakin kiinnostusta riittää en näe mitään tulevaisuutta itselleni alalla. Jos ei muuta niin ainaki noi mun raapustelut on aika huvittavia ja saan hienoja aiheita uniin, tänään aamulla löysin itseni ala-asteen pukuhuoneesta valmistautumassa korismatsiin esi-ihmiset vs. modernit ihmiset, jostain syystä ajattelin että näiden eri kehitysmuotojen saattavan olevan hyödyllisiä esihistoriallisten ihmisten kannalta; eks ne pitkät kädet koriksessa olekkin paljon tärkeemmät kun että vaikka osaisi juosta kahdella jalalla...

10. Minä itse.

Miksi mä olen koneella kello kolme yöllä kirjottamassa blogiin kun voisin olla nukkumassa ja keräämässä energiaa huomiseen päntäämiseen ja saisin mun rytmin normaaliksi ettei mun tarvis nuokkua sitten siellä kokeessa keskiviikko aamuna!

No onneks kuukausikin ehti jo vaihtua ja siellä kalasteleekin rento Rontti ja aurinkokin paistaa. Olokin ehti keventyä vähän tässä valittaessa ja ylihuomisen jälkeen kun se eka tentti on saatu alta pois niin ne toiset tuleekin ryminällä ja kohta onkin jo kesäloma ja tohon viereen välimeren rannallekkin pääsee makoilemaan. Ja jos nyt jotain positiivistakin voisi mainita tästä kuusta, niin elokuun lopulle lupautui alustavasti paikka valokuvausfestareille töihin, nyt vaan pitäis keksiä mitä tekis noi kaks kuukautta ennen sitä.

Hyvää vappupäivää kaikille!!!



talvi tuli kylään

Ennen ku päästään lumikuviin etelä-ranskasta kerron vähän kuulumisia. Mulla on jo viikon ollu hirvee väsymys ja toi kylmyys ei oo kyllä auttanut yhtään sängystä ylös pääsemisessä. Kaiken lisäks ku lupauduin tekemään vapaaehtoisena suullisen esityksen antiikin kreikan arkeologian tunnille on vähän lamautunu olo, kaiken lisäks kyseinen proffa ei oo mistään mukavimmasta päästä. Vapaa-aikana on enimmäkseen keräilly voimia ja lämpöä sängyn pohjalla mutta onneks torstaina "juhlitiin" meijän vuosipäivää ja sain ihan luvalla lillua kylvyssä ja katella leffoja (kuinka mahtavaa on et langaton toimii kylppärissä!!!) Pancho yllätti mut ruusulla ja uskaltautu kokkaamaan siperiaan (meijän keittiö on saanu uuden lempinimen). Illalla käytiin leffassa kattomassa Detachement, joka kertoo opettajista amerikkalasessa kunnanlukiossa. Leffa oli hyvä mutta välillä meni vähän överidramaattiseks, niinku american history X joka on samalta ohjaajalta. Vähän nauratti ku ens viikkolla Pancho on menossa työharjotteluun lukioon mutta eiköhän ne teinit siellä pikku Ceretissä vähän paremmin osaa käyttäytyy.

Muuten viikko ollaan aika tiivisti vietetty sisätiloissa ja mä jätin pyörän parkkiin täks viikoks. Jep kyllä ne Siperian tuulet yltää tännekki asti, onneks ollaan kyllä välttytty pahimmalta eikä tällä oo ollu ku noin 0-5 astetta plussaa päivisin mutta se yhdistettynä mistralin tuuliin (okei ne kai puhaltelee Marseillessa mutta niin on Perpignanki tunnetti kovista puuskistaan) niin kyllä tuntuu jo talvelta. Onneks saattiin tukittua noi tuuletus aukot ni loppu se ainainen tuulien sinfonia ja kettiöönki loppu suora tuuleminen mutta silti siellä on noin 7 astetta jatkuvasti. Ulko-ovi (joka on ihan vino tietysti) ehitiin jo tukkia ennen joulua tollasella hienolla harjalla ja sellasilla eristöintiteipillä. Ja meillähän on vielä edistyksellisesti tuplaikkunat jotka oli uusittu viime vuonna.

Välillä tietty vähän naurattaa ku nää kauhistelee että ompas kylmä ku mittari laskee sen kymmenen asteen alle ja meijänki alue on julistettu nyt hälytystilaan, mut oikeestihan tää tilanne on ihan hirveä. Kaikki itsestään selvyydet kuten hyvin ersitettyt talot, talvirenkaat, lämpimät talvivaattet, talvikengät, halpa lämmitys puuttuvat täältä ja aina ei löydy rahaakaan niiden maksamiseksi. Suomessa ei myöskään ole (ainakaan hirveesti eteläeurooppaan verrattuna) kadulla asuvia ihmisiä tai eläimiä.

 

 Täällä vasta vähän aikaa sitten satoi ensilumi eikä taida pysyä tuokaan pitkään maassa tai katoilla. Vaikka kiva on lunta täälläki nähä toivottavasti kuitenki ilmat lämpenis nopeesti. Ja varsinki kahen viikon kuluttua ku pitäis junalla ja lentokoneella matkustaa Suomeen..

Raho-järven rannalla

 Lauantaina oli taas pakko päästä pikkukylästä pois hengittämään raikkaampia tuulia varsinki ku mulla oli ollu kahen viikon ajalla vaan 2 vapaata päivää ja edellisenä iltana luentojen aloitus stressi oli kulmioitunut niskahartiakipuun joka sai aikaan pääkivun ja oksetusolon (tuntu ihan ku olis hirvee darra ja janoki oli hirveä). Oikeesti meillä oli herätyskello seittemältä soimassa että ehittäis Perthus-bussiin shoppailemaan tuliaisia ja Chilelahjuksia verovaapaasta rajakaupungista mutta sänky tuntu siinä kännykän piipaillessa vähän mukavammalta vaihtoehdolta ni seki reissu taas siirty vähän eteenpäin. Jottein ihan laiskotteluks olis menny ni yheltä hypättiin sitte minibussiin ja monien mutkien jälkeen päästiikin Raho-järven rannalle nauttimaan auringosta tuulesta.

Mukaan oltiin tehty eväitä ja niitä piti tietenki heti testata ja hyvin maittoivat. Ainakin Panchon tekemät leivät, mun muffinseissa oli muovinen tai eltaatunu jälkimaku mutta nutellan kanssa meni neki alas. Ei kannata käyttää ranskalaista margariinia leipomiseen tai sitte se oli se kerma.

  Aurinko paistoi ja maisemat oli mukavat. Noi sorsat ja lokit on varmaan aika pullaisia kun jokainen oli niille tuonut syötettävää. Mun muffiseja ei uskallettu niille syöttää vaikka Panchon mielestä foie gras (hanhen maksa) onkin hyvää (espanjaks pato tarkoittaa kumpaaki ankaa ja sorsaa). Leipien jälkeen Pancho viritti slacklinensä ja mä otin torkut.

Aurinko oli kuitenki menny jo pilveen ja tuuliki tuivers aika kovaa ni ei siitä torkkumisesta oikeen mitään tullu niin lähettiin sitte järveä kiertämään ettei oltais ihan jäädytty.

Noi viiniköynnökset on aika karun näköset talvella ja Canigou-vuorellekkin oli satanu lunta viikonloppuna joka enteilee kylmien ilmojen tulosta. Tähän asti talvi on ollu tosi leuto ja ollaan saatu nauttia auringosta ja syystakki-ilmoista. Täällä Perpignanissa on muutenki yleensä Ranskan korkeimpia lämpötila.

Toinen kuva Canigousta <3 ei ti maisema niin hirveen talviselta näytä vaan ennemminki syksyseltä Suomeen verrattuna.

 

Lopuks vielä iski nälkä niin mä iskin hampaani leipään. Nyt ymmärrän miks Pancho aina nauraa mun ilmeille ja pyytää että virnistän/ilmeilen sille ja mä ihmettelen että mikä ihmeen ilme. Nyt tiedän :)

a la plage..

 Kesäkelit jatkuu täällä vielä ja meninkin juhlistamaan sitä ja sunnuntaita läheiselle rannalle. Asteita mittarissa oli noin 25 ja aurinkokin paisto ekat kaks ja puol tuntia, kai se syksyki on tännekki pikku hiljaa rantautumassa. Viime yöt on ollu aika hiostavia ja tuuletin on rullannu jatkuvasti eikä matkalaukkuunkaan mahtunu niin loputtomasti enää kesävaatteita kun edessä oli kuitenki kolea talvi eteläeurooppalaisessa talossa, niin ehkä se on ihan mukava asia.

Mukaan oli tarttunut vähän lukemista ja oon niin onnellinen tästä kultuuri/hintaerosta nimittäin lehti makso euron niinkuin yleensäkin ja kirjakin lähti vajaalla seittemällä eurolla, toisaalta ottaa päähän hiuslakkojen, aurinkorasvan plus muiden hygienia tuttoiden YLI kaksinkertanen hinta Suomeen verrattuna (MIKSI?).

Lukemisen ohella ehdin nukahtaakkin hieman ja kun vaihdoin kylkiastentoon luulin jo hetken löytäneeni täydellisen asennon jossa ei olisi liian kuuma kunnes tajusin että aurinko olikin mennyt jo pilveen, mutta sitten olikin helpompi jatkaa lukemista.

Oli ihanaa vaan rentoutua ja laiskotella koko päivä kun viimiset kuukaudet on ollu yhtä muuttoa ja papereiden pyöritystä, vihdoin alkaa näkyä valoa siellä tunnelin päässä tai jos ei nyt valoa niin ainakin uusia haasteita. Perjantaina nimittäin pääsin vihdoin kirjaudutumaan yliopistolle sain opiskelijakortin ja voin alottaa opintotukipaperisodan, joka tuntuu paljon vähemmän pelottavalta kun tasiat yliopistolla meni hyvin.

Uudessa asunnossakin kävin myöhemmin samana päivänä ja mukaani sain vuokrasopimuksen jota saan tutkiskella torstaihin saakka jolloin olisi allekirjoitettava, maksettava ja muutettava. Kämppä vaikuttaa ihanalta ja kunnolliselta joka on vähän poikkeus täälläpäin maailmaa, kun vinoja nurkkia, portaita, ikkunoita ja hometta puskee joka nurkasta puhumattakaan koko kämpän lakaisevasta tuulesta puhumattakaan ikkunoiden ja ovien ollessa kiinni. Noh oikeen kunnonhan näkee vasta sitten kun on siellä jo vähän aikaa asustellut..
Alla oleva talo on rannalta eikä siis kyseisen tuleva kotini.

Tänään oli myös viimeinen lomapäiväni, vaikka lomani yleensä rentouttavammin vietänkin, koska huomenna maanantaina alkavat opinnot yliopistolla.. jännittää...

elokuusta joulukuuhun 2010

 Elokuu:
Päästiin vihdoin talvilomalle ja suunnattiin pohjoseen Atacaman autiomaahan rauhottumaan ja nauttimaan aivan mahtavista maisemista ja väreistä. Kävästiin kuolemanlaaksossa ja hypittiin kuulaaksossa ja pyöräiltiin pirunrotkoon.

Autiomaasta me jatkettiin rannikolle Pan de azucariin ihastelemaan kukkivaa aavikkoa ja pelikaaneja. Oli myös mukava nähdä pitkästä aikaa tyyni valtameri vaikka uimaan ei ihan vielä päästy.

Sitten oliki mun synttärit ja täytin 22 vuotta!!!

Elokuussa alko myös koulu uudestaan ja Pancho jatko fudiksen pelaamista. Takapihalla alkoi vihdoin näkyä elämän merkkejä talven jälkeen.

Syyskuu:
Sitten tulikin Chilen 200-vuotis itsenäisyysviikko ja Algarobo oli paikkana. Auriko alkoi paistamaa vähän enemmän mutta ei vieläkään uskallettu mennä veteen. 

Meidän kadulla odotti yllätys kun kirsikan kukat puhkes kukkaan ja talven harmaus jäi taakse...

Lokakuu:
Koulussa tehtiin paljon hommia ja ehdin siinä välissä autella muitakin ja leikkiä mallia. Alettiin myös liikkua enemmän ulkona ja vierailtiin Bella vistassa ja Pablo Nerudan talossa. Pancho leikkautti hiuksensa ja eikä tykääny lopputuloksesta.

Halloweenin kunniaks käytiin kattomassa SAW VII kauhuleffa komiulotteisena ja mä kiertelin Santiagoa kuvia räpsimässä. Me leikittiin koirien kanssa enemmä ja Gaspar-kissa katosi :( Ja barcelona voitti madridin 5-0!!! (saattaa olla että peli oliki marraskuusa tai jopa joulukuussa)

Marraskuu:

Juhlittiin Panchon veljen ja iskän synttäreitä ja kouluhommat jatku. Vierailtiin vähän lisää Santiagoa ja odoteltiin kesää. Ja aloin kirjottamaan terveisiä tänne blogiin.

Käytiin koulun kanssa Valparaisossa ja nautittiin maisemista ja hyvästä seurasta ja tosiaan tehtiin paljon kouluhommia!

Joulukuu:
Paiskittiin vikat kouluviikot täysilla ja sitten oliki jo loppukoe. Juhlitiin Panchon äidin synttäreitä ja ihailtiin maaseutua. Juhlitiin joulua ja syötiin kalkkuna päivässä. Sain ihania lahjoja ja nautin hedelmistä. Ja sitten juhlittiinkin vuoden vaihtumista Santiagossa.

 Sellanen oli vuosi 2010 mulla ja oli oikein mukava vuosi opiskelin ekaa kertaa lukion jälkeen ja tulevaisuuden suunnitelmat tuli vähän selkeemmiksi. Välillä oli ikävä Suomeen varsinki kesä-heinäkuussa ku täällä oli kylmä ja Suomessa kaunis kesä välillä myös aika kävi vähän pitkäksi mutta toisaalta koin paaaaljon paaaljon uusia asioita joita en vaihtaisi mihinkään!

tammikuusta heinäkuuhun 2010

 Tammikuu:
vietin tammikuun enimmäkseen papereitä järjestellen ja tulevaa Chile-reissua jännitellen, välillä ehti ulos ihmettelee lumentuloa ja juhlimaan westin hautajaisia ja luistelee äidin kaa. Tammikuu meni myös töitä tehdessä :(

Helimikuu:
 Nousin vihdoin lentokoneeseen päämäärän Rio de Janeiro jossa tavattiin Panchn kanssa ja juhlitiin 4:ttä vuosipäivää. Riossa tietenki koluttiin copacabanat ja ipanemat (rantsut) ja nähtii Jesse ja käytiin seikkailemassa sademetsässä jossa nähti hirveen iso käärme, nautittiin elämästä ja ruoasta. Molemmilla oli korvasta korvaan ulottuva kestohymy koko rio-viikon...<3

Riosta me jatkettiin bussilla Sao Pauloon ja oltiin vaan 2 päivää mutta iiiisot pilvenpiirtäjät, järkyttävä määrä ihmisiä ja hienot graffitit jäi ikuisesti mieleen.

Sampan jälkee laskeuduttiin rannikoa alaspäin bussilla ja seuraava pysäkki olikin Florianopolis joka oli vähän pienenpi paikka perinteisempi paikka. Toisella puolella saarta oli aika iso turistisurffaus-alue jossa oli ihania rantoja aurinko oli vaan vähän piilosilla..

Viimenen pysäkki Brasiliassa oli Rio Grandessa joka oli hauska kummalisine, värikkäine, uusklassine, ränsistyneine taloineen ja tietenki "maailman pisin ranta" jossa odotettiin karnevaalien alkua ja juotiin caipiriñoja kojuista..

 Rio Grandesta päästiin ystävän päiväks Urugauayhin ja Palomaan rannalle. Tässä vaiheessa matkaa vähän alko väsyttää ja enimmäkseen vaan makoiltiin rannalla oli myös kiva vihdoin puhua espanjaa ja tulla ymmärretyks... Mulle tuli tosta Paloman rannoita ihan muumit mieleen.

 Seuraava pysäkki olikin sitte Punta del este joka on aika kuuluista rikkaitten turistien lomapaikka vähän niiku Ranskan riviera ja oikeesti yövyttiinki viereisessä kaupungissa että tulis vähän halvemmaks ja oli muuten muutenki koko Uruguay kallis mesta. Ja käytiin tietenki katsastamassa Punta del esten sormet..

Seuraavaks oli vuorossa pääkaupunki oli Montevideo. Arkitektuuri oli hienoa ja alko jo muistuttamaan siitä että oltiin lähestymässä Santiagoa.. Viimeisenä iltana Pancho avas parvekken mun nukkuessa ja aamulla heräsin joku 20 hyttysenpuremaan naamassa ja jaloissa Panchoa tietenkään ei hyttyset ollu koskenukkaan..

Viimeinen pysäkki Uruguayssa oli  Colonia del Sacramento joka on yksi unisefin maailmanperintökohteista. Paikan vanha kaupinki on säilyny aika samalaisena siitä ku espanjalaiset lähti joskus 1800-luvulla ja talot on rakennettu savesta ja oljista siellä oli myös paljon pikku museoita joihin pääsi sisään yhellä lipulla joka ei ollu todellakaan kallis...

Sitte otettiin laiva ja rantauduttiin Buenos Airesiin Argentiinaan, joka oli aivan mahtava ja iso. Arkitehtuuri oli taas tosi hienoa ja käytiin Caminitossa jossa oli kaikenlaisia värikkäitä taloja ja tango-tanssijoita ja tietty Boca Juniorsien koti areena. Käytiin katsastamassa pinkkitalo joka on siis pressantalo ja obeliski joka on toi iso piikki-rakennelma. Tutustuttiin myös modernintateen museoon ja nähtiin mm. Frida Kahlon ja Diego Riveran töitä. Pancho kävi parturissa ja ei ollu tyytyväinen lopputulokseen. Aamulla ku oltiin lähtemässä hostellista nähtiin tekkarista että Chilessä oli ollu iso maanjäristys ja tuli kiire kotiin.

Maaliskuu:
pelkkää voimien keräilyä, matkasta palautumusta ja koulujen alun odottamista. Olin vähän kyllästyny kameran mukana kantamiseen kun olin sitä joka päivä tehny matkalla.

Huhtikuu:
Koulut alko mutta alkuks ei ollu hirveesti hommia tehtiin laatikkokamerat ja vallotettiin Santiago. Pancho alko pelaa fudista joka lauantai niiden entisen koulun liigassa ja meijän kaveri muutti omaan asuntoonsa ja juhlittiin tupareita. Ja ilmat viileni pikku hiljaa.

Toukokuu:

Pancholla oli synttärit ja sitä juhlitiin just facebookista löytyneen laspuuden kavereiden ja muiden avustuksella. Oikeena synttäri-päivänä sankari opiskeli koko päivän. Toukokuussa meillä oli myös caipirosca-ilta ja juhlittiin Nachn synttäreitä itse tehdyllä sushilla ja fudis-liiga tietenki jatku. Gaspar niminen kissa oli myös enemmän Santiago-kotona.

Kesäkuu:

Opiskeltiin PALJON ja ilmat taas viileni :( 

kävästiin myös Cerron Manqueheulla josta oli hienot näkymät alas..

Heinäkuu:

ilmat oli vilpoisemmillaan ja me yritettiin ettiä omaa kotia tuloksetta (maisema kuva on yhdestä aika potentiaalisesta asunnosta) Kesäkuu oli myös mun loppukokeeseen valmistautumis aikaa joka meni aika hyvin. Ehittiin me käymään Funk-atacin keikallakin. Ja ietenki nukkumaan Panchon siskon huoneessa.

väsytys!

 Minä ja mun mini

Vika lukukauden viimenen kuukaus pyörähti käyntiin ja kiirekki on sen mukasta onneks mä oon vaan shoppaillu, siis photoshoppaillu. Loppunäyttelyyn on jo melkein kaikki kuvat valmiita, huonemma meen ottaa viimisen kuvan koululle studioon joka tulee olee sellanen kollaasi makrokuvista. Mä en oo taas tän lukukauden aikana joutunu heräämään seittemältä melkeen koskaan. mut tällä viikolla huomenna on jo kolmas kerta ku joudun kököttelee aamuruuhkissa. Tää mun kummallinen nukkumisrytmi on vakiintunu tällaseks koska koulu yleensä alkaa vasta 12 ja ku aurinko laskee ni on helppo tehä koulutöitä kun auringonvalo on pois suljettu. No ainaki koulu alkaa olee purkissa ja näyttelyynki oon tyytyväinen.

 

 Mun hienot photari taidot

Viikonloppuki hurahti nii nopeesti, lauantaina käytiin kattoon meijän kaverin näytelmää joka on sen viimeinen näytelmä opiskelijana kun sitten ne sai näyttelijän paperit käteen. Sillon ku olin 4 vuotta sitte täällä käymässä niin ehin nähä saman kaverin enimmäisen lukukauden näytelmässä. Ja sunnutai meni taas puoliks nukkuessa ja illalla sitte raahauduttiin leffaan kattoo the social network, joka oli kiinnostava leffa, se teatteri oli vaan niin iso ja täynnä jengii et tuli kyl vähän ikävä perpignanin autiota pikkuleffateatteria. Ja sitte taas alko viikko alusta ja kun illalla ei tuu unta  ja aamulla on 7 herätys ni mä nukun sitte päikkäreiä jonka jälkeen ei oo energiaa mihinkään.. Onneks mulla on pari juttua auttamassa.

 

Ilman näitä en selviäis vastapuristettua appelsiinimehua appellsiineistä joita Panchon äiti tuo maalta  ja ruokaa

On Panchoki ihan mukava :)

Enää kaks kuukautta jäljellä ja sit lennän Rion pariks päiväks aurinkohoitoon ennen ku palaan Suomeen kylmyyteen. Liputki oli vaan 150e Santiagosta Rion. :)