lipdub català

Vaikka täällä itäisillä pyreneillä Ranskaan kuulutaankin näin maantieteellisesti niin myös katalonialainen identiteeti on tosiasia. Täällä geopoliitiisesti tärkeällä alueella, välimeren rannalla kun ollaan eikä harvaan asutetussa pohjolassa, on valta vaihtunut useasti, viimeiseksi 1600-luvun puolivälissä Ranskan vallan alle ja niin Catalunya nord eristettin siitä muusta Kataloniasta joka levittäytyy pitkälle Barceloonan alapuolelle Espanjaan. Ranskan vallan alle joutumisesta katalonialainen kultuuri ja kieli kärsi kovasti ja nykyään ei kukaan sitä oikein enää puhu joka päiväisessä elämässä eikä koulussakaan ole aina vaihtoehtona sitä harjoittaa. Myös perinteitä vaalivien perheiden määrä on vähentynyt, eivät läheskään kaikki täällä asustavat pidä itseään katalonialaisina. Espanjan puolella katalonialaisen kultuurin litistäminen alkoi vasta Francon aikana ja on siitä elpynytkin hyvin ja saanut ihan virallisen kielen aseman. Kataloonialainen tuli palaa kuitenkin täälläkin sydämmissä, siitä ollaan ylpeitä ja sen asemaa halutaan parantaa. Sen vuoksi toissa lauantaina järjestetiinkin libdub (alla olevasta videosta varmaan tajuutte videotyypin idean) "per la llengua, per una llei, per un dret", kielen, lain ja oikeuden vuoksi. (Jos toi näkyy sellasena tuplakuvana kannattaa klikata youtubeen ja siitä poistaa sen 3D näkymän jos ei punavihreitä laseja löydy kotoota.)

Tässä vielä kuvia videon teosta ja tosiaan oli tuolla ihan hyvä meno ettei sitä ees ekaks tajunnu että jotain siellä filmattiin vaan ajattelin että se on vaan tavallinen Corre Llengua, joka on siis samantyyppinen ilonen mielenosotuskulkue jossa on, myös myöhemmin noista kuvista näkyviä, ihmistorneja ja pillimusiikkia. Corre Llenguassa myös vaaditaan oikeuksia ja myös katalonian itsenäistymistä.

Ton punakeltaisenlipun värit tulee legendan mukaan siitä kun joku suuri katalonialainen sotapäällikkö oli sodassa haavoittunut ja vetäisi verisillä sormillaan neljä veristä viivaa kultaiseen kilpeensä. Ja mulle on myös kerrottu ettei kataloonialaiseksi tarvitse syntyä vaan ihan kuka vaan joka tuntee itsensä sydämmessään katalonialaiseksi voi siksi myös itseään kutsua, siihen on taas toiset on sanonu että sitä ennen ainakin on  pitänyt kaataa viiniä kurkkuun sellasesta perinteisestä pitkä- ja ohutkaulaisesta karahvista pitäen sitä niin korkealla kuin pystyy. Alhaalla näkyvä Castillet on osa vanhaa kaupungin muuria 1300-luvulta.

Mä en ollut ennen törmännyt noihin isoihin jättikokoisiin "patsaisiin" Gegants mutta pienen etsinnän jälkeen löysin että ne on peräisin keskiajan Espanjasta, reconquistan jälkeen kun espanjalaiset olivat "uudelleen valloittaneet" nykyisen Espanjan alueen takaisin itselleen muslimeilta, ja koska islamin uskossa on kielletty tehdä ihmisiä esitäviä "patsata" oli tietenkin espanjalaisten pakko vähän ärsyttää. Espanjan levitettyään lonkeroitaan vähän joka puolelle maailmaan vähän myöhemmin löysivät nämä pahviukot myös tiensä Etelä-Amerikkaan ja muualle. Jokaisella kaupungilla on omat patsaansa jotka muistuttavat kaupunkien omista merkkihenkilöistä.

En ole vieläkään löytäny youtubesta kunnollista musiikkinäytettä tästä puhaltelusta mutta ehkä joskus pääsen ihan itsekkin kuvaamaa. Kaikki perinteiset katalonialaiset asut oli tietenkin edustettuna ja niitä löytyikin aikamoinen kirjo, niin ja sitten tietenkin noita vähän uudemman tyylisiä "supermies-viittoja".

Yksi iso osa katalonialaista identiteettiä on sardana-tanssi, josta näkyy vilaus tossa takana (noi jotka pitää toisiaan käsistä). Vaikka Katalonian ylpeyden aihe taitaa olla FC Barcelona, täällä Perpignanissa ei hirveesti innostuta fudiksesta vaan enemmänki rugbista, täältä löytyyki kaksi aika kova tasosta joukkuetta USAP ja Dragones Catalans joista ensimmäinen voitti ainaki kaksi vuotta sitten Ranskan mestaruuden. Myös tämän rugby tason takia saadaan täällä nauttia aina kesäisin ja kisaviikonloppuisin britti- ja irkkuturisteista, joihin sain tutustua kun oli baarimikkona. Alla olevat punainen ja ketainen maskotti edustavat siis toiseksi mainittua joukkuetta. Tässä vielä siis odotellaan kameraa ja jossain keskivaihella videota mutkin voi bongata vasemasta kulmasta kuvia räpsimässä.

Ylhäällä vielä kuva noista Katalonialaisista ihmistorneista jotka ovat kyllä vähän näyttävämpiä kun on enemmän tilaa ja aikaa. Noi alhaalla olevat pyssyukot varmaan suunniteli mun ampumista ku niin innoissani niitä kuvia räpsin ja sillon ku ne sitten laukas ni kyllä siitä ääntäkin lähti, ei kyllä onneks mua kohti.

Mä olin saanut siis ensimmäistä kertaa shortsit ja sandaalit jalkaan tänä keväänä :) ja olin tosi iloinen tosta kurtistuksesta päätellen.

Punaset smurffihatut ja esparillot kuuluu joka katalonialaispojan tyyliin. Video kuvattiin pariin kertaan niin saatiinkin nauttia uudestaan kaikista esityksistä.

Ja lopuks päädyttiinkin taas Castilletin eteen ja siellä meitä tervehtikin Prats de Mollon karhut (jep nekin postaukset on tulossa vaikkakin pari kk myöhässä). Vikassa kuvassa vielä demostridaan noiden ihmistornien vyötärön "köyttämistä" se on varmaan auttaa niitä pikkusia kiivetä huipulle kun voi työntää varpaansa sinne väliin tai jotain. Ei tarvii ottaa kaikkee mun kirjottaamaa ihan tosissaan kun välillä tulkitsen tosi mielikuvituksellisesti juttuja tai vähän väritän niitä ei niin hyvin ymmärrettyjä selityksiä. ;)

Sellasta eli VISCA CATALUNYA tai jotain :P

P.S. mun oli tarkotus aloittaa katalonian opiskelut mun ne tunnit olis ollu perjantai iltana seittemältä ja oon laiska, ehkä mä pärjään noilla "que fas?" (miten menee) ja visca catalunyalla (eläköön katalonia).

P.S.2 Niin ja eihän mun ees tarvii opetella ku mua muutenki luullaan katalonialaiseks, niinku yks tyyppi arvuutteli ekaks yliopiston soluasuntolan keittiössä. Kaikkee sitä on ennen kuullu niiku jenkki, argentiinalainen tai puolalainen mut et ihan tän paikan alkuperäiskansalainen, oonkohan mä ollu tääl liian kauan :) oikeesti syy tais olla ihan vaan mun sievässä ranskan lausumisessa joka on vähän ronskin suomalaista/espanjalaista välillä.

P.S.3 Ja sitte ku kerroin olevani ihan suomalainen ni pojan päässä raksutteli vaan tyhjää, vähän samanlainen kävi myöhemmin illalla ku luultiin puolalaiseks vaikka olin noin 3 kertaa toistanu kansalaisuuteni, ei varmaan silläkään ollut pohjsempia tietoja maantiedosta. Näin täällä maailman navassa Ranskassa.