Ensimmäinen helmikuuta laskeuduin suomen maaperälle uudestaan 364 päivän kuluttua lähdöstäni. Kotiin palattuani vastassa odotti hoitokissa joka viihdytti hyvin ensimmäisen viikon jonka kiduin ilman nettiä ja puhelinta (tai no puhelimen ja uuden simin sain jo hommattua parin päivän kuluttua mutta kaikki numerot oli tietenki kateissa). Lentokentältä kotiin ihmettelin näköni mustavalkoiseksi muuttumista mutta onneksi jo helmikuun puolessa välissä alkoi aurinkokin paistaa.
Vilmasta oli kyllä seuraa vaikka se tykkäsi aina hesarin päällä istuskella ja tietokoneen päällä tallustella.
Helmikuu meni vähän unessa ja töitä hakiessa huonolla menestyksellä. Uloskin uskaltauduin pari kertaa lunta ihailemaan.Olotila oli muuten hymyileväinen ja positiivinen mutta vuoden ulkoelämään tottuneena alkoivat seinät ahdistamaan pikku hiljaa. Vaikka aika kului todella nopeasti ja maaliskuun puolella alkoi vähän harmittamaan ettei töitä ollut löytynyt vieläkään.
Noh onneksi laskiaispullat ja päivät niinkuin alhaalla piristivät mieltä aina välillä. Huhtikuun alussa sitten luovutin ja hakeuduin vanhaan työpaikkaan henkilöstövuokrausfirman kautta kassalle, ja olihan se mukavaa välillä vähän muutakin tehdä päivien kuluksi kuin eri sarjojen kaikkien tuotantokausien katsomista netistä.
Kevät tuli ja meni ja yhtäkkiä sitten olikin alle kuukausi aikaa poikaystävän saapumiselle Suomeen. Ennen sitä ehdittiin kuitenkin siskon ja äidin kanssa pyörähtää pääsiäisenä Pietarissa ja seuraavaksi siitä sitten..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti